S Substantiivit (INFO SUOMEN KIELIOPPI)
![](http://www.weebly.com/weebly/images/file_icons/pdf.png)
info-s-substantiivit.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 2.7.2024).
INFO https://gen.fi/info.html
S SUOMEN KIELIOPPI https://gen.fi/info-s.html
S Substantiivit eli nimisanat (sanaoppi, sanaluokat)
https://gen.fi/info-s-substantiivit.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
00. Dokumentteja
0. Substantiivien eli nimisanojen johdanto
1. Abstraktisanat
2. Ajanjaksoja tarkoittavat sanat
3. Ainesanat
4. Kansallisuusnimet
5. Konkreettisten esineiden, laitteiden ja rakennusten nimitykset
6. Ryhmä- eli kollektiivisanat
7. Tekemispaikat
8. Tekijännimet eli henkilöiden nimitykset
9. Teonnimet eli verbaalisubstantiivit
10. Tieteiden, taiteiden, aatteiden ja uskontojen nimet
00. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
S Suomen kielen lyhyt kielioppi
https://gen.fi/info-s-suomen-kielioppi.html
S Sanaoppi: sanaluokat sekä nominien ja verbien taivutus
https://gen.fi/info-s-sanaoppi.html
S Sanaluokat (sanaoppi)
https://gen.fi/info-s-sanaluokat.html
Ikola, Osmo: Nykysuomen käsikirja. 3. uud. laitos. Gummerus 1991
Ison suomen kieliopin verkkoversio (VISK)
https://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php
Kielitoimiston ohjepankki
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Korpela, Jukka K.: Nykyajan kielenopas
https://jkorpela.fi/kielenopas/index.html
Mikkola et al.: Äidinkieli ja kirjallisuus. Käsikirja. WSOY 2004
Pitkäranta, Reijo: Suomi–latina–suomi-sanakirja. 6. painos. Gaudeamus 2018
Turtia, Kaarina: Sivistyssanat. Otava 2001
Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/
Wiktionary
https://www.wiktionary.org/
https://en.wiktionary.org/wiki/
0. SUBSTANTIIVIEN ELI NIMISANOJEN JOHDANTO
Substantiivit eli nimisanat ovat esineiden, asioiden, ominaisuuksien, aineiden, tekemisen, tieteiden, taiteiden, ihmisten, paikkojen, aikojen ynnä muiden nimityksiä.
Substantiivit jakautuvat pienellä alkukirjaimella kirjoitettaviin yleisnimiin sekä erisnimiin, jotka kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Yleisnimet eli appellatiivit:
• 1. abstraktisanat:
hallitus, ilo, katse, laulu, opetus, pyhyys, ystävyys
• 2. ajanjaksoja tarkoittavat sanat:
aamu, perjantai, pääsiäinen, tammikuu, viikko, keski-aika
• 3. ainesanat:
betoni, happi, hiekka, ilma, kulta, rauta, tuli, veri, vesi
• 4. kansallisuusnimet:
israelilainen, juutalainen, kristitty, suomalainen, torniolainen
• 5. konkreettisten esineiden, laitteiden ja rakennusten nimitykset:
auto, kioski, kirja, risti, rivitalo, temppeli, tietokone, yksiö
• 6. ryhmä- eli kollektiivisanat:
henkilökunta, laivasto, lauma, päällystö, ryhmä, sanue
• 7. tekemispaikat:
apteekki, kirkkosali, koti, koulu, opisto, poliisilaitos, sairaala, virasto
• 8. tekijännimet eli henkilöiden nimitykset:
apostoli, haaveilija, kirjailija, lääkäri, morsian, sankari, sotamies, äiti
• 9. teonnimet eli verbaalisubstantiivit:
antaminen, huolto, hyväily, lasku, lähetys, syönti, valinta
• 10. tieteiden, taiteiden, aatteiden ja uskontojen nimet:
fysiikka, kristinusko, lääketiede, naivismi, nationalismi, teologia
Erisnimet eli proprit:
• 1. henkilönnimet:
Jeesus, Jumala, Pyhä Henki, Maria, Johannes Kastaja,
Paavali Tarsolainen, Martti Luther
• 2. paikannimet:
Israel, Jerusalem, Jordan, Karmel, Välimeri, Pohjois-Galilea
• 3. kirjojen, rakennusten, taide- ym. teosten nimet:
Pyhä Raamattu, Vanha testamentti, Peshitta, Colosseum, Eduskuntatalo, Tuntematon sotilas, Enkeli taivaan
1. ABSTRAKTISANAT
Abstraktinen substantiivi eli abstraktisana tarkoittaa ajatuksellista tai käsitteellistä eli ei-konkreettista asiaa tai ilmiötä, esim.:
• aika, antiikki, armo, hallitus, hyvyys, ikuisuus, ilo, into,
itsensähillitseminen, katse, kauneus, kunnioitus, laulu, nöyryys, omatunto, opetus, pelko, pitkämielisyys, pyhyys, rakkaus, rauha, renessanssi, rohkeus, sairaus, siunaus, sovitus, sääli, säätila, tulevaisuus, ystävyys
Adjektiiveista voidaan johtaa abstraktisubstantiiveja us-/ys- tai uus-/yys-johtimilla:
• hyvä: hyvyys
• karkea: karkeus
• kaunis: kauneus
• leveä: leveys
• lyhyt: lyhyys
• pitkä: pituus
• pitkämielinen: pitkämielisyys
• pyhä: pyhyys
• rohkea: rohkeus
Myös teonnimet eli verbaalisubstantiivit sekä tieteiden, taiteiden, aatteiden ja uskontojen nimet ovat abstraktisanoja, katso kohdat 9. ja 10.
2. AJANJAKSOJA TARKOITTAVAT SANAT
Sanojen alkuperästä
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta
Tähtitieteelliset vuodenajat
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tahtitieteelliset-vuodenajat
Suomessa myös juhlapäivien nimet kirjoitetaan pienellä kirjaimella:
• ajanmääreet:
sekunti, minuutti, tunti, päivä, kalenterivuorokausi, viikko, kuukausi,
vuodenaika, vuosi, vuosisata, vuosituhat
• vuorokaudenajat:
aamuyö, aamuvarhainen, aamunkoitto, aamu, aamupäivä, keskipäivä, päivä, iltapäivä, illansuu, ilta, iltayö, yö, keskiyö, yösydän, sydänyö
• viikonpäivät:
□ sunnuntai eli aurinkopäivä < dies Solis
□ maanantai eli kuupäivä < dies Lunae
□ tiistai eli skandinaavista taistelua ja voittamista edustavan
Tyr-jumalan päivä < dies Martis "Marsin eli sodanjumalan päivä"
□ keskiviikko
□ torstai < saks. Donnerstag "ukkospäivä",
skandinaavisen Thor- eli ukkosjumalan päivä < dies Jovis "Jupiterin eli ukkosen jumalan päivä
□ perjantai < Freitag eli skandinaavisen kauneutta, rakkautta
ja hedelmällisyyttä edustavan Frigg-jumalattaren päivä
< dies Veneris "Venus-jumalattaren päivä"
□ lauantai < vanhan norjan sanasta "laugardagr, kylpypäivä"
• viikonosat:
□ alkuviikko, loppuviikko, viikonloppu, viikonvaihde
• kuukaudet:
□ tammikuu
On arveltu, että sanan alkuosana oleva tammi- olisi sama kuin hämäläismurteissa tavattava pyörän akselia, napaa tai myllyn keskipuuta merkitsevä tammi. Nimitys viittaisi siihen, että tammikuu on vuoden keskikohta ja talven voitiin tällöin ajatella olevan puolivälissä.
Edellä mainittu selitys ei kuitenkaan ole kiistaton. Aikaisemmin on pidetty myös mahdollisena, että kuukauden nimen alkuosa olisi sittenkin sama kuin jaloa lehtipuuta tarkoittava tammi. Tammi on kovaa puuta ja on ehdotettu, että tammikuun nimi kertoisi vertauskuvallisesti tammikuun kovista pakkasista.
□ helmikuu
On arveltu, että helmi tässä yhteydessä viittaisi tähän vuodenaikaan puiden oksiin usein muodostuviin jäähelmiin.
□ maaliskuu
Vuoden kolmannen kuukauden nimen alkuperästä on esitetty kaksikin vaihtoehtoista ja edelleen epävarmoina pidettävää selitystä. Toisen mukaan maaliskuu liittyisi sanaan maa tai oikeastaan siitä johdettuun adjektiiviin maallinen, ja nimitystä on selitetty siten, että maaliskuussa maa alkaa paljastua.
Toinen selitys yhdistää kuukauden nimeen mahlaan: maaliskuussa mahla alkaa virrata. Suomen vanhassa kirjakielessä ei ole kuitenkaan tietoja sanasta mahlakuu, eikä siitä murteissakaan ole varmoja vanhoja tietoja. Elias Lönnrot kyllä mainitsee mahlakuun maaliskuun nimenä sanakirjassaan vuonna 1874, mutta on mahdollista, että hän on ottanut sanan tarjolle kirjaansa, kun tunsi sen virosta. Mahlakuu on virossa vanha maaliskuun nimitys. Lönnrotilla oli yhteyksiä Viroon, ja hänen tiedetään käyneen siellä keräämässä erilaisia kielenaineksia. On otettava huomioon myös, että toisin kuin etelämpänä Virossa Suomessa mahla alkaa virrata ennemminkin vasta huhtikuussa. Äännehistoriallisestikaan maaliskuun yhdistäminen mahlaan ei vaikuta täysin uskottavalta.
□ huhtikuu
Kuukauden nimen alkuosa huhti- on i-johtimen avulla johdettu vanhasta kaskea tai kaskimaata tarkoittavasta sanasta huhta. Vuoden neljäs kuukausi on saanut nimensä siitä, että keväthankien aikaan oli tapana kaataa kaski- eli huhtapuut kuivumaan. Kesällä ne olivat sitten valmiita poltettaviksi.
□ toukokuu
Touko on suomen kielen vanhimpia sanoja, ja sillä on vastineita lähes kaikissa sukukielissä kaukaista unkaria myöten, jossa vastine "tavasz" tarkoittaa kevättä. Tämä näyttääkin olevan sanan alkuperäinen merkitys. Itämerensuomalaisissa kielissä on tapahtunut muutos, jonka seurauksena kevään nimitykseksi siirtyi sana kevät, ja touko-sanan merkitys erikoistui tarkoittamaan keväällä suoritettavia töitä, ennen kaikkea kylvöä, ja töiden tulosta eli kasvavaa viljaa.
Kuukauden nimeen touko tuli luontevasti, koska toukotyöt ajoittuvat juuri toukokuuhun. Silloin touotaan eli tehdään toukoa, kylvetään.
□ kesäkuu
□ heinäkuu
□ elokuu
□ syyskuu
□ lokakuu
□ marraskuu
Marraskuun nimen alkuperästä on parikin selitysvaihtoehtoa. Sen alkuosa marras on hyvin vanha indoeurooppalainen lainasana, joka tarkoittaa kuollutta tai kuolemaisillaan olevaa. Marraskuu voisi siis viitata siihen, että tuohon aikaan luonto kuolee tai oikeastaan asettuu talvilepoon. Toisen näkemyksen mukaan kuukauden nimi voisi tulla siitä, että se on aikaa, jolloin kuolleiden henget, martaat, ovat olleet liikkeellä. Vainajiahan muistetaan edelleen marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna, pyhäinpäivänä.
Monissa muissa Euroopan kielissä marraskuun nimitys pohjautuu latinan yhdeksää tarkoittavaan lukusanaan novem. Tämä juontuu siitä, että roomalaisille maaliskuu oli vuoden ensimmäinen kuukausi ja marraskuu siten yhdeksäs.
□ joulukuu
□ talvikuukaudet, kevätkuukaudet, kesäkuukaudet, syksykuukaudet
• vuodenajat:
kevättalvi, alkukevät, kevät, loppukevät, kevätaika, kevätkesä, alkukesä, kesä, kesäaika 1, pikkukesä, keskikesä, isokesä, loppukesä, alkusyksy, syksy, loppusyksy, alkutalvi, talvi, talviaika 2, keskitalvi, sydäntalvi, kevätpäiväntasaus, kesäpäivänseisaus, syyspäiväntasaus, talvipäivänseisaus, terminen vuosi, terminen kasvukausi, astronominen vuosi, lomakausi
• alav. 1: kesäaika
□ kesän aika
□ valoisan vuodenajan kellonaika (tunti talviaikaa edellä)
□ liikkeiden ja virastojen normaalista poikkeavat aukioloajat
• alav. 2: talviaika, vrt. kesäaika
• pyhä- ja juhlapäivät:
adventti, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulu, tapaninpäivä,
uudenvuodenaatto ~ uudenvuoden aatto, uudenvuodenpäivä, uusivuosi, loppiainen, kynttilänpäivä, laskiaistiistai, laskiaissunnuntai, Marian ilmestyspäivä, marianpäivä, palmusunnuntai, kiirastorstai, pitkäperjantai 1, lankalauantai 2, pääsiäisyö, pääsiäissunnuntai, pääsiäispäivä, helatorstai, Kristuksen taivaaseen astumisen päivä, helluntaiaatto, helluntai, helluntaipäivä, vapunaatto, vappuaatto, vappu, vapunpäivä, juhannusaatto, juhannus, juhannuspäivä, mikkelinpäivä, pyhäinpäivä, pyhäinmiestenpäivä
• alav. 1: pitkäperjantain ~ pitkänperjantain,
pitkäperjantaina ~ pitkänäperjantaina
• alav. 2: lankalauantai < muinaisruotsi langa freadagher
"pitkä perjantai" – alkusoinnun langa–lauantai seurauksena alkuaan perjantain attribuuttina ollut langa- -sana on siirtynyt lauantain nimeen liittyväksi
Euroopan aikakaudet:
• esihistoria, muinaisaika
• vanha aika eli antiikki (~800 eKr. – ~500 jKr.)
• keskiaika
□ varhaiskeskiaika (500–1000)
□ sydänkeskiaika (1000–1300)
□ myöhäiskeskiaika eli renessanssi (1300–1500)
• uusi aika (~1500–)
3. AINESANAT
Kiinteää, nestemäistä tai kaasumaista ainetta tai materiaalia kutsutaan ainesanaksi, esim.:
• betoni, ilma, happi, hiekka, hopea, kaasu, kulta, maito, multa, neste,
rauta, savi, tuli, tuuli, veri, vesi
Ainesanoista voidaan käyttää monikkoa vain rajoitetussa merkityksessä:
• Olipa siellä hyvät ilmat! (idiomaattinen sanonta säätilasta)
• Hopeat ja kullat ovat Herran. (hopea- ja kultaesineet)
• Maidot ovat aina kaupan takimmaisessa nurkassa. (eri maitolajit)
• Meillä oli vedet poikki. (mistään vesijohdosta tai -hanasta ei tullut vettä)
4. KANSALLISUUSNIMET
Kansallisuusnimi eli kansallisuussubstantiivi on yleensä erisnimestä (henkilön- tai paikannimestä) johdettu substantiivi, joka ilmaisee mihin ryhmään, sukuun, heimoon, kansaan tai uskontoon henkilö kuuluu tai missä paikassa hän asuu tai mistä on kotoisin.
Joskus erisnimi voi olla johdettu kansallisuusnimestä, esim.:
• arabi > Arabia
• galatalainen eli gallialainen > Galatia
• lappalainen > Lappi
• saamelainen > Saamenmaa
• suomalainen > Suomi
Joillakin kansallisuusnimillä ei ole suoraa yhteyttä mihinkään (suomalaiseen) erisnimeen, esim.
• helluntailainen < helluntai
• katolilainen < kreik. katolinen eli yleinen, koko maailmaan koskeva
• muslimi < islam
□ vrt. muhamettilainen < Muhammed
• mustalainen < musta
□ vrt. romaani < Romania < Rooma
• ortodoksi < kreik. "oikein palvova"
• protestantti < lat. "puolesta todistava"
Suomen kielessä kansallisuusnimet ovat yleisnimiä ja ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella yhteen ilman yhdysviivoja, esim.
• aasialainen (Aasia)
• arabi (Arabia)
• aškenasi, ashkenasi,
aškenasijuutalainen, ashkenasijuutalainen (Askenas)
• buddhalainen (Buddha)
• etutöölöläinen (Etu-Töölö)
• eurooppalainen (Eurooppa)
• hindu (Intia)
• hämäläinen (Häme)
• intiaani ("Intia")
• israelilainen (Israel)
• jerusalemilainen (Jerusalem)
• juutalainen (Juuda)
• karjalainen (Karjala)
• kristitty (Kristus)
• lappilainen (Lappi)
• leeviläinen (Leevi)
• lestadiolainen (Laestadius)
• luotomäkeläinen (Luotomäki)
• luterilainen (Luther)
• nuijamaalainen (Nuijamaa)
• oulaistelainen tai oulaislainen (Oulainen)
• peräpohjalainen (Peräpohjola)
• pirkkalainen (Pirkanmaa)
• pohjoispohjanmaalainen (Pohjois-Pohjanmaa)
• sefardi, sefardijuutalainen (Sefarad)
• telavivilainen (Tel Aviv tai Tel Aviv-Jaffa)
• torniolainen (Tornio)
Monissa muissa kielissä kansallisuussubstantiivit ovat isolla alkukirjaimella kirjoitettavia erisnimiä.
• vrt. kansallisuusadjektiivit, jotka suomessa ovat lähes aina identtisiä
kansallisuussubstantiivien kanssa, kuitenkin:
□ katolilainen (vain subst.) ja katolinen (adj. & subst.)
□ espanjatar (subst.) eli espanjalainen (adj.) nainen
S tähän 2.7.2024
5. KONKREETTISTEN ESINEIDEN, LAITTEIDEN JA RAKENNUSTEN
NIMITYKSET
• auto, kioski, kirja, risti, rivitalo, temppeli, tietokone, yksiö
6. RYHMÄ- ELI KOLLEKTIIVISANAT
Ryhmäsana (ryhmänimi) eli kollektiivisana (collectivus /kollēktīvus/ koottu) tarkoittaa yksikkömuotoisena samaan lajiin tai joukkoon kuuluvia yksilöitä yhtenä kokonaisuutena, esim.:
• henkilökunta, henkilöstö, johtokunta, joukko, joukkue, kansa, karja,
katras, kuoro, laulajisto, lajisto, linnusto, laivue, lauma, miehistö, poikue, puusto, päällystö, ryhmä, sanue, tarpeisto, yhteisö, yleisö
7. TEKEMISPAIKAT
Tekemispaikkanimet ilmaisevat paikan tai laitoksen, jossa jotakin tehdään tai harjoitetaan ammattia, esim.
• asema, asuntola, asunto, ateljee, hotelli, huoltamo, huoltoasema,
huoneisto, info, juhlasali, kampaamo, kanala, kasarmi, kauppa, kioski, kirjakauppa, kirjasto, kirkko, koti, koulu, lampola, leiri, liike, maatila, majapaikka, ministeriö, myymälä, navetta, neuvola, neuvonta, opisto, palvelupiste, palvelutiski, parlamentti, parturi, poliisilaitos, putiikki, ravintola, ruokala, sairaala, sikala, stadion, studio, sulattamo, talli, tehdas, työhuone, työpaja, urheilukenttä, varasto, verstas, virasto
Tyypillisiä tekemispaikkajohtimia ovat esim. i-, la-/-lä, mo-/mö- ja sto-/stö-.
8. TEKIJÄNNIMET ELI HENKILÖIDEN NIMITYKSET
S Tekijännimet (sanaoppi, sanaluokat, substantiivit)
https://gen.fi/info-s-tekijannimet.html
9. TEONNIMET ELI VERBAALISUBSTANTIIVIT
Teonnimi eli verbaalisubstantiivi (action noun, verbal noun) on verbikantainen substantiivijohdos, joka ilmaisee kantaverbinsä tarkoittamaa tapahtumaa tai tilaa. Teonnimien johtimia ovat esim. -minen, - u/-y, -o/-ö, - us/-ys, -uus-/-yys, ‑nta/-ntä ja ‑nti, esim.
• iloitseminen, kirjoittaminen, kirjoittautuminen, kirjoituttaminen,
sureminen (suomen kieliopissa minen-infinitiivi)
• lasku, nousu, pääsy, ääntely
• ajo, huolto, täyttö, ääntö
• eksytys, lähetys, toteutus, uupumus
• kirjoitettavuus, luettavuus, äännettävyys
• kudonta, luenta, sidonta, valinta
• elämöinti, syönti, varastointi
10. TIETEIDEN, TAITEIDEN, AATTEIDEN JA USKONTOJEN NIMET
Tieteiden, oppiaineiden, taidesuuntien, aatteiden ja uskontojen nimet, esim.:
• astronomia, fysiikka, kristinusko, lääketiede, matematiikka, naivismi, nationalismi, teologia
10.0 TIETEIDEN NIMIEN JOHDANTO
Eksaktit tieteet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eksaktit_tieteet
Luettelo tieteenaloista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_tieteenaloista
Eksaktit tieteet tarkoittavat tieteitä, joissa havainnoissa, ennusteissa ja tuloksissa saavutetaan tarkasti mitattavia arvoja. Eksakteissa tieteissä käytetään usein huolellisesti järjestettyjä kokeita ja järjestelmällisiä menetelmiä virheellisten hypoteesien karsimiseksi. Eksaktiuden vaatimus sisältää ajatuksen, että eksaktin tieteen tulokset ovat testattavia ja siten luotettavia.
Tyypillisiä esimerkkejä eksakteista tieteistä ovat luonnontieteet fysiikka, kemia ja biologia. Matematiikan laskemisesta tieteiden joukkoon on eri kantoja johtuen sen perustumisesta aksioomille eli peruslauseille pikemminkin kuin havainnoille, mutta ainakin eksaktit tieteet hyödyntävät matematiikkaa menetelmänä.
Eksaktien tieteiden ulkopuolelle lasketaan usein jäävän ainakin humanistiset tieteet ja yhteiskuntatieteet. Englanniksi tiedettä tarkoittava sana science viittaa vahvasti eksakteihin tieteisiin kun taas muista Suomessa tieteiksi kutsutuista aloista käytetään usein sanaa art.
Tieteenalat suomalaisen tieteenalaluokituksen 2010 mukaan:
• 1. LUONNONTIETEET
• Matematiikka
• Tilastotiede
• Tietojenkäsittelytiede ja informaatiotieteet
• Fysiikka
• Avaruustieteet ja tähtitiede
• Kemia
• Maantiede ja ympäristötieteet
• Geotieteet
• Ympäristötiede
• Biotieteet
• Ekologia, evoluutiobiologia
• Biokemia, solubiologia ja molekyylibiologia
• Kasvibiologia, mikrobiologia, virologia
• Genetiikka, kehitysbiologia, fysiologia
• Muut luonnontieteet
• 2. TEKNISET TIETEET
• Arkkitehtuuri
• Rakennustekniikka ja yhdyskuntatekniikka
• Sähkötekniikka, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka
• Konetekniikka ja valmistustekniikka
• Teknillinen kemia, kemian prosessitekniikka
• Materiaalitekniikka
• Lääketieteen tekniikka
• Ympäristötekniikka
• Ympäristön bioteknologia
• Teollinen bioteknologia
• Nanoteknologia
• Muu tekniikka
• 3. LÄÄKETIETEET JA TERVEYSTIETEET
• Peruslääketieteet
• Biolääketieteet
• Neurotieteet
• Kliiniset lääketieteet
• Sisätaudit
• Syöpätaudit
• Naisten- ja lastentaudit
• Neurologia ja psykiatria
• Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, silmätaudit
• Kirurgia, anestesiologia, tehohoito, radiologia
• Hammaslääketieteet
• Terveystieteet
• Terveystiede
• Kansanterveystiede, ympäristö ja työterveys
• Liikuntatiede
• Hoitotiede
• Farmasia
• Lääketieteen bioteknologia
• Oikeuslääketiede ja muut lääketieteet
• 4. MAATALOUSTIETEET JA METSÄTIETEET
• Maatalous- ja metsätieteet
• Maataloustiede
• Metsätiede
• Kotieläintiede, maitotaloustiede
• Eläinlääketiede
• Maatalouden bioteknologia
• Muut maataloustieteet
• 5. YHTEISKUNTATIETEET
• Kansantaloustiede
• Liiketaloustiede
• Oikeustiede
• Sosiaalitieteet
• Sosiologia
• Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka
• Psykologia
• Kasvatustieteet
• Valtio-oppi, hallintotiede
• Mediatieteet ja viestintätieteet
• Yhteiskuntamaantiede, talousmaantiede
• Muut yhteiskuntatieteet
• 6. HUMANISTISET TIETEET
• Filosofia
• Kielitieteet, kirjallisuus
• Kielitieteet
• Kirjallisuuden tutkimus
• Taiteiden tutkimus
• Teatteri, tanssi, musiikki, muut esittävät taiteet
• Kuvataide ja muotoilu
• Teologia
• Historia ja arkeologia
• Muut humanistiset tieteet
10.1 LUONNONTIETEET
Luonnontiede
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnontiede
Fysikaaliset tieteet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fysikaaliset_tieteet
Akvaattiset tieteet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Akvaattiset_tieteet
Luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.
Puhtaita luonnontieteitä:
• biologia, joka tutkii eliöiden ominaisuuksia, yhteisöjä ja kehitystä
• fysiikka, joka tutkii ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja
• geotieteet eli maapalloa tutkivat tieteet, muiden muassa
maantiede ja geologia
• kemia, joka tutkii aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista
• tähtitiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja taivaankappaleita
Fysikaaliset tieteet ovat ryhmä luonnontieteitä, joiden tutkimuskohteena on epäorgaaninen maailma. Orgaanista maailmaa tutkiva tiede on biologia.
Tyypillisesti fysikaalisiin tieteisiin luetaan:
• tähtitiede
• fysiikka
• kemia
• geotieteet
Akvaattiset tieteet eli vesistötieteet ovat monitieteellistä akvaattisten systeemien tutkimusta, joka kattaa sekä makean veden ekosysteemit että merialueet. Akvaattiset tieteet pitävät sisällään useita tieteitä ja tieteenaloja.
Akvaattisia tieteitä:
• limnologia
• potamologia
• hydrobiologia
• kalabiologia ja kalastusbiologia
• kalatalous (tai kalataloustiede)
• akvaattinen parasitologia
• mikrobiologia
• meribiologia
10.2 TEKNISET TIETEET
Tekniset tieteet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tekniset_tieteet
Tekniset tieteet eli insinööritieteet tarkoittavat tieteitä, joiden tarkoituksena on soveltaa luonnontieteellistä perustutkimusta uusien laitteiden luomiseen.
Teknisiä tieteitä:
• kemiantekniikka
• sähkötekniikka
• konetekniikka
• yhdyskuntatekniikka
10.3 LÄÄKETIETEET JA TERVEYSTIETEET
Lääketiede
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lääketiede
10.3.1 KLIINISEN LÄÄKETIETEEN OSA-ALUEITA
• sisätaudit
□ endokrinologia eli umpieritysoppi tutkii
ja hoitaa umpirauhasten sairauksia
□ gastroenterologia on ala, joka käsittelee vatsan alueen elinten sairauksia
□ hematologia on veren ja sitä muodostavien elinten tutkimiseen
ja hoitamiseen erikoistunut ala
□ infektiotaudit on tartuntatautien erikoisala
□ kardiologia tutkii ja hoitaa sydämen sairauksia
□ keuhkotaudit eli pulmonologia on hengityselinten sairauksia käsittelevä
erikoisala
□ nefrologia tarkoittaa munuaisten sairauksia koskevaa lääketieteen alaa
□ reumatologia tarkoittaa reumatautioppia
• kirurgia
□ gastrokirurgia on kirurgian ala,
joka tutkii ja hoitaa vatsaelinten sairauksia
□ lastenkirurgia
□ neurokirurgia tarkoittaa keskushermoston
eli aivojen ja selkäytimen sairauksia käsittelevää kirurgian alaa.
□ ortopedia on tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin keskittynyt erikoisala
□ plastiikkakirurgia
□ suu- ja leukakirurgia
□ sydän- ja rintaelinkirurgia
□ urologia
□ traumatologia on ala, joka tutkii ja hoitaa
tapaturmien seurauksena syntyneitä vammoja
□ verisuonikirurgia
• anestesiologia ja tehohoito
• dermatologia eli ihotaudit
• fysiatria
• geriatria tarkoittaa vanhusten sairauksiin ja
niiden hoitoon keskittynyttä lääketieteen erikoisalaa.
• gynekologia ja obstetriikka eli naistentaudit ja synnytykset
• korva-, nenä- ja kurkkutaudit
• neurologia eli hermoston taudit
• onkologia eli syöpätaudit
• oftalmologia eli silmätaudit
• pediatria eli lastentaudit on ala, joka tutkii ja hoitaa lasten ja nuorten
sairauksia – useilla lääketieteen aloilla on pediatrinen vastineensa, kuten
lastenpsykiatria, lastenneurologia, lastenendokrinologia ja neonatologia
• psykiatria, joka jakautuu mm. aikuis-, vanhus-, lasten- ja nuorisopsykiatriaan
• yleislääketiede
10.3.2 DIAGNOSTISIA JA MUITA ERIKOISALOJA
• kliininen farmakologia
• kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
• kliininen kemia
• kliininen mikrobiologia
• kliininen neurofysiologia
• oikeuslääketiede
• patologia
• perinnöllisyyslääketiede
• päihdelääketiede
• radiologia
• työterveyshuolto
10.3.3 LÄÄKETIETEESEEN LIITTYVIÄ TIETEEN OSA-ALUEITA
• anatomia
• biokemia
• bioetiikka
• farmakologia
• fysiologia
• genetiikka
• immunologia
• mikrobiologia
• patologia
• päihdelääketiede
• ravitsemustiede
• skatologia eli ulosteoppi
• toksikologia eli "myrkkyoppi" tutkii vierasaineiden
haitallisia vaikutuksia eliöihin
10.3.4 LÄÄKETIETEEN LISÄKOULUTUSALAT SUOMESSA
• audiologia
• avopediatria
• ensihoitolääketiede
• gynekologinen onkologia
• hospitalisti: Erikoislääkäri, joka tulkitsee potilaalle ja omaisille,
mitä hoidossa on tapahtunut, mitä parhaillaan on meneillään ja mitä on suunnitteilla. Hänen toimenkuvaansa kuuluu suunnitella potilaan jatkohoitoa ja konsultoida erikoisalojen lääkäreitä.
• jalkakirurgia
• laboratoriohematologia
• lasten allergologia
• lasten endokrinologia
• lasten gastroenterologia
• lasten hematologia ja onkologia
• lasten infektiotaudit
• lastenradiologia
• lastenreumatologia
• lisääntymislääketiede
• molekulaarinen kuvantaminen
• neonatologia
• neuroanestesiologia ja neurotehohoito
• neuro-oftalmologia
• neuropatologia
• neuroradiologia
• otologia
• pediatrinen patologia
• perinatologia
• päivystysradiologia
• pään- ja kaulankirurgia
• rinokirurgia ja rinoallergologia
• rintaradiologia
• selkäortopedia
• sydänanestesia
• tehohoitolääketiede
• thoraxradiologia
• toimenpideradiologia
• tuki- ja liikuntaelinradiologia
• urogynekologia
• urologinen onkologia
• vanhuspsykiatria
• vatsaradiologia
10.6 HUMANISTISET TIETEET
Humanistiset tieteet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Humanistiset_tieteet
Historiatieteet
• Suomen (ja Pohjoismaiden) historia
• yleinen historia
Kielitieteet
• fennistiikka ja fennougristiikka
• useat filologia- tai -kieli ja kulttuuri/kirjallisuus -päätteiset tieteet, esim.
englanti, saksa (germaaninen), pohjoismaiset kielet (Suomessa ensisijaisesti ruotsin kieli, mutta myös norja, tanska, islanti), romaaninen filologia (ranska, espanja, italia, portugali), klassiset kielet
Kielitieteisiin voidaan lukea myös puhetieteet, kuten fonetiikka, logopedia ja puheviestintä.
Kulttuurien tutkimus
• arkeologia
• folkloristiikka/perinteentutkimus
• etnologia/kansatiede
• kulttuuriantropologia
• museologia
• uskontotiede
Taiteiden tutkimus
• elokuva- ja televisiotutkimus
• estetiikka
• kirjallisuustiede
• musiikkitiede
• taidehistoria
• teatteritiede
10.? TAIDESUUNTAUKSIA
Taidesuuntaus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taidesuuntaus
Ennen vuotta 1000
• varhaiskristillinen taide
• karolinginen renessanssi
1000–1200-luku
• ottolainen taide
• romaaninen tyyli
1300-luku
• gotiikan taide
• goottilainen arkkitehtuuri
1400-luku
• renessanssi
1500-luku
• manierismi
1600-luku
• barokki
1700-luku
• klassismi
• rokokoo
• romantiikka
1800-luku
• kansallisromantiikka
• Düsseldorfin koulukunta
• Hudson River -koulukunta
• prerafaeliitit
• Arts and crafts
• naturalismi
• realismi
• impressionismi
• piktorialismi
• neoimpressionismi
• primitivismi
• symbolismi
• akateeminen taide
• uusgotiikka
• uusklassismi
• uusrenessanssi
1900-LUKU
1900 alkaen
• jugend eli art nouveau
• postimpressionismi
• fauvismi
• ekspressionismi
• kubismi
• dadaismi
• abstrakti taide
• futurismi
• suprematismi
• konstruktivismi
• De Stijl
• orfismi
• vortisismi
• naivismi
1920 alkaen
• uusasiallisuus
• art deco
• surrealismi
• bauhaus
• funktionalismi
• yhteiskunnallinen realismi
• regionalismi
• sosialistinen realismi
• fasistinen taide
• presisionismi
1945 alkaen
• abstrakti ekspressionismi
• Cobra (avantgarde)
• informalismi
• art brut
• tasismi
• konkretismi
1960 alkaen
• pop-taide
• uusrealismi (Nouveaux Realistes)
• fluxus
• minimalismi
• fotorealismi
• fotonaturalismi
• optinen taide
• kineettinen taide
• käsitetaide
• arte povera
1980 alkaen
• postmodernismi
• uusekspressionismi
• uusminimalismi
• Neo-Geo (taidesuuntaus)
• ympäristötaide
• multimediataide
• performanssitaide
• videotaide
• yhteisötaide
• graffititaide
INFO https://gen.fi/info.html
S SUOMEN KIELIOPPI https://gen.fi/info-s.html
S Substantiivit eli nimisanat (sanaoppi, sanaluokat)
https://gen.fi/info-s-substantiivit.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
00. Dokumentteja
0. Substantiivien eli nimisanojen johdanto
1. Abstraktisanat
2. Ajanjaksoja tarkoittavat sanat
3. Ainesanat
4. Kansallisuusnimet
5. Konkreettisten esineiden, laitteiden ja rakennusten nimitykset
6. Ryhmä- eli kollektiivisanat
7. Tekemispaikat
8. Tekijännimet eli henkilöiden nimitykset
9. Teonnimet eli verbaalisubstantiivit
10. Tieteiden, taiteiden, aatteiden ja uskontojen nimet
00. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
S Suomen kielen lyhyt kielioppi
https://gen.fi/info-s-suomen-kielioppi.html
S Sanaoppi: sanaluokat sekä nominien ja verbien taivutus
https://gen.fi/info-s-sanaoppi.html
S Sanaluokat (sanaoppi)
https://gen.fi/info-s-sanaluokat.html
Ikola, Osmo: Nykysuomen käsikirja. 3. uud. laitos. Gummerus 1991
Ison suomen kieliopin verkkoversio (VISK)
https://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php
Kielitoimiston ohjepankki
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Korpela, Jukka K.: Nykyajan kielenopas
https://jkorpela.fi/kielenopas/index.html
Mikkola et al.: Äidinkieli ja kirjallisuus. Käsikirja. WSOY 2004
Pitkäranta, Reijo: Suomi–latina–suomi-sanakirja. 6. painos. Gaudeamus 2018
Turtia, Kaarina: Sivistyssanat. Otava 2001
Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/
Wiktionary
https://www.wiktionary.org/
https://en.wiktionary.org/wiki/
0. SUBSTANTIIVIEN ELI NIMISANOJEN JOHDANTO
Substantiivit eli nimisanat ovat esineiden, asioiden, ominaisuuksien, aineiden, tekemisen, tieteiden, taiteiden, ihmisten, paikkojen, aikojen ynnä muiden nimityksiä.
Substantiivit jakautuvat pienellä alkukirjaimella kirjoitettaviin yleisnimiin sekä erisnimiin, jotka kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Yleisnimet eli appellatiivit:
• 1. abstraktisanat:
hallitus, ilo, katse, laulu, opetus, pyhyys, ystävyys
• 2. ajanjaksoja tarkoittavat sanat:
aamu, perjantai, pääsiäinen, tammikuu, viikko, keski-aika
• 3. ainesanat:
betoni, happi, hiekka, ilma, kulta, rauta, tuli, veri, vesi
• 4. kansallisuusnimet:
israelilainen, juutalainen, kristitty, suomalainen, torniolainen
• 5. konkreettisten esineiden, laitteiden ja rakennusten nimitykset:
auto, kioski, kirja, risti, rivitalo, temppeli, tietokone, yksiö
• 6. ryhmä- eli kollektiivisanat:
henkilökunta, laivasto, lauma, päällystö, ryhmä, sanue
• 7. tekemispaikat:
apteekki, kirkkosali, koti, koulu, opisto, poliisilaitos, sairaala, virasto
• 8. tekijännimet eli henkilöiden nimitykset:
apostoli, haaveilija, kirjailija, lääkäri, morsian, sankari, sotamies, äiti
• 9. teonnimet eli verbaalisubstantiivit:
antaminen, huolto, hyväily, lasku, lähetys, syönti, valinta
• 10. tieteiden, taiteiden, aatteiden ja uskontojen nimet:
fysiikka, kristinusko, lääketiede, naivismi, nationalismi, teologia
Erisnimet eli proprit:
• 1. henkilönnimet:
Jeesus, Jumala, Pyhä Henki, Maria, Johannes Kastaja,
Paavali Tarsolainen, Martti Luther
• 2. paikannimet:
Israel, Jerusalem, Jordan, Karmel, Välimeri, Pohjois-Galilea
• 3. kirjojen, rakennusten, taide- ym. teosten nimet:
Pyhä Raamattu, Vanha testamentti, Peshitta, Colosseum, Eduskuntatalo, Tuntematon sotilas, Enkeli taivaan
1. ABSTRAKTISANAT
Abstraktinen substantiivi eli abstraktisana tarkoittaa ajatuksellista tai käsitteellistä eli ei-konkreettista asiaa tai ilmiötä, esim.:
• aika, antiikki, armo, hallitus, hyvyys, ikuisuus, ilo, into,
itsensähillitseminen, katse, kauneus, kunnioitus, laulu, nöyryys, omatunto, opetus, pelko, pitkämielisyys, pyhyys, rakkaus, rauha, renessanssi, rohkeus, sairaus, siunaus, sovitus, sääli, säätila, tulevaisuus, ystävyys
Adjektiiveista voidaan johtaa abstraktisubstantiiveja us-/ys- tai uus-/yys-johtimilla:
• hyvä: hyvyys
• karkea: karkeus
• kaunis: kauneus
• leveä: leveys
• lyhyt: lyhyys
• pitkä: pituus
• pitkämielinen: pitkämielisyys
• pyhä: pyhyys
• rohkea: rohkeus
Myös teonnimet eli verbaalisubstantiivit sekä tieteiden, taiteiden, aatteiden ja uskontojen nimet ovat abstraktisanoja, katso kohdat 9. ja 10.
2. AJANJAKSOJA TARKOITTAVAT SANAT
Sanojen alkuperästä
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta
Tähtitieteelliset vuodenajat
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tahtitieteelliset-vuodenajat
Suomessa myös juhlapäivien nimet kirjoitetaan pienellä kirjaimella:
• ajanmääreet:
sekunti, minuutti, tunti, päivä, kalenterivuorokausi, viikko, kuukausi,
vuodenaika, vuosi, vuosisata, vuosituhat
• vuorokaudenajat:
aamuyö, aamuvarhainen, aamunkoitto, aamu, aamupäivä, keskipäivä, päivä, iltapäivä, illansuu, ilta, iltayö, yö, keskiyö, yösydän, sydänyö
• viikonpäivät:
□ sunnuntai eli aurinkopäivä < dies Solis
□ maanantai eli kuupäivä < dies Lunae
□ tiistai eli skandinaavista taistelua ja voittamista edustavan
Tyr-jumalan päivä < dies Martis "Marsin eli sodanjumalan päivä"
□ keskiviikko
□ torstai < saks. Donnerstag "ukkospäivä",
skandinaavisen Thor- eli ukkosjumalan päivä < dies Jovis "Jupiterin eli ukkosen jumalan päivä
□ perjantai < Freitag eli skandinaavisen kauneutta, rakkautta
ja hedelmällisyyttä edustavan Frigg-jumalattaren päivä
< dies Veneris "Venus-jumalattaren päivä"
□ lauantai < vanhan norjan sanasta "laugardagr, kylpypäivä"
• viikonosat:
□ alkuviikko, loppuviikko, viikonloppu, viikonvaihde
• kuukaudet:
□ tammikuu
On arveltu, että sanan alkuosana oleva tammi- olisi sama kuin hämäläismurteissa tavattava pyörän akselia, napaa tai myllyn keskipuuta merkitsevä tammi. Nimitys viittaisi siihen, että tammikuu on vuoden keskikohta ja talven voitiin tällöin ajatella olevan puolivälissä.
Edellä mainittu selitys ei kuitenkaan ole kiistaton. Aikaisemmin on pidetty myös mahdollisena, että kuukauden nimen alkuosa olisi sittenkin sama kuin jaloa lehtipuuta tarkoittava tammi. Tammi on kovaa puuta ja on ehdotettu, että tammikuun nimi kertoisi vertauskuvallisesti tammikuun kovista pakkasista.
□ helmikuu
On arveltu, että helmi tässä yhteydessä viittaisi tähän vuodenaikaan puiden oksiin usein muodostuviin jäähelmiin.
□ maaliskuu
Vuoden kolmannen kuukauden nimen alkuperästä on esitetty kaksikin vaihtoehtoista ja edelleen epävarmoina pidettävää selitystä. Toisen mukaan maaliskuu liittyisi sanaan maa tai oikeastaan siitä johdettuun adjektiiviin maallinen, ja nimitystä on selitetty siten, että maaliskuussa maa alkaa paljastua.
Toinen selitys yhdistää kuukauden nimeen mahlaan: maaliskuussa mahla alkaa virrata. Suomen vanhassa kirjakielessä ei ole kuitenkaan tietoja sanasta mahlakuu, eikä siitä murteissakaan ole varmoja vanhoja tietoja. Elias Lönnrot kyllä mainitsee mahlakuun maaliskuun nimenä sanakirjassaan vuonna 1874, mutta on mahdollista, että hän on ottanut sanan tarjolle kirjaansa, kun tunsi sen virosta. Mahlakuu on virossa vanha maaliskuun nimitys. Lönnrotilla oli yhteyksiä Viroon, ja hänen tiedetään käyneen siellä keräämässä erilaisia kielenaineksia. On otettava huomioon myös, että toisin kuin etelämpänä Virossa Suomessa mahla alkaa virrata ennemminkin vasta huhtikuussa. Äännehistoriallisestikaan maaliskuun yhdistäminen mahlaan ei vaikuta täysin uskottavalta.
□ huhtikuu
Kuukauden nimen alkuosa huhti- on i-johtimen avulla johdettu vanhasta kaskea tai kaskimaata tarkoittavasta sanasta huhta. Vuoden neljäs kuukausi on saanut nimensä siitä, että keväthankien aikaan oli tapana kaataa kaski- eli huhtapuut kuivumaan. Kesällä ne olivat sitten valmiita poltettaviksi.
□ toukokuu
Touko on suomen kielen vanhimpia sanoja, ja sillä on vastineita lähes kaikissa sukukielissä kaukaista unkaria myöten, jossa vastine "tavasz" tarkoittaa kevättä. Tämä näyttääkin olevan sanan alkuperäinen merkitys. Itämerensuomalaisissa kielissä on tapahtunut muutos, jonka seurauksena kevään nimitykseksi siirtyi sana kevät, ja touko-sanan merkitys erikoistui tarkoittamaan keväällä suoritettavia töitä, ennen kaikkea kylvöä, ja töiden tulosta eli kasvavaa viljaa.
Kuukauden nimeen touko tuli luontevasti, koska toukotyöt ajoittuvat juuri toukokuuhun. Silloin touotaan eli tehdään toukoa, kylvetään.
□ kesäkuu
□ heinäkuu
□ elokuu
□ syyskuu
□ lokakuu
□ marraskuu
Marraskuun nimen alkuperästä on parikin selitysvaihtoehtoa. Sen alkuosa marras on hyvin vanha indoeurooppalainen lainasana, joka tarkoittaa kuollutta tai kuolemaisillaan olevaa. Marraskuu voisi siis viitata siihen, että tuohon aikaan luonto kuolee tai oikeastaan asettuu talvilepoon. Toisen näkemyksen mukaan kuukauden nimi voisi tulla siitä, että se on aikaa, jolloin kuolleiden henget, martaat, ovat olleet liikkeellä. Vainajiahan muistetaan edelleen marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna, pyhäinpäivänä.
Monissa muissa Euroopan kielissä marraskuun nimitys pohjautuu latinan yhdeksää tarkoittavaan lukusanaan novem. Tämä juontuu siitä, että roomalaisille maaliskuu oli vuoden ensimmäinen kuukausi ja marraskuu siten yhdeksäs.
□ joulukuu
□ talvikuukaudet, kevätkuukaudet, kesäkuukaudet, syksykuukaudet
• vuodenajat:
kevättalvi, alkukevät, kevät, loppukevät, kevätaika, kevätkesä, alkukesä, kesä, kesäaika 1, pikkukesä, keskikesä, isokesä, loppukesä, alkusyksy, syksy, loppusyksy, alkutalvi, talvi, talviaika 2, keskitalvi, sydäntalvi, kevätpäiväntasaus, kesäpäivänseisaus, syyspäiväntasaus, talvipäivänseisaus, terminen vuosi, terminen kasvukausi, astronominen vuosi, lomakausi
• alav. 1: kesäaika
□ kesän aika
□ valoisan vuodenajan kellonaika (tunti talviaikaa edellä)
□ liikkeiden ja virastojen normaalista poikkeavat aukioloajat
• alav. 2: talviaika, vrt. kesäaika
• pyhä- ja juhlapäivät:
adventti, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulu, tapaninpäivä,
uudenvuodenaatto ~ uudenvuoden aatto, uudenvuodenpäivä, uusivuosi, loppiainen, kynttilänpäivä, laskiaistiistai, laskiaissunnuntai, Marian ilmestyspäivä, marianpäivä, palmusunnuntai, kiirastorstai, pitkäperjantai 1, lankalauantai 2, pääsiäisyö, pääsiäissunnuntai, pääsiäispäivä, helatorstai, Kristuksen taivaaseen astumisen päivä, helluntaiaatto, helluntai, helluntaipäivä, vapunaatto, vappuaatto, vappu, vapunpäivä, juhannusaatto, juhannus, juhannuspäivä, mikkelinpäivä, pyhäinpäivä, pyhäinmiestenpäivä
• alav. 1: pitkäperjantain ~ pitkänperjantain,
pitkäperjantaina ~ pitkänäperjantaina
• alav. 2: lankalauantai < muinaisruotsi langa freadagher
"pitkä perjantai" – alkusoinnun langa–lauantai seurauksena alkuaan perjantain attribuuttina ollut langa- -sana on siirtynyt lauantain nimeen liittyväksi
Euroopan aikakaudet:
• esihistoria, muinaisaika
• vanha aika eli antiikki (~800 eKr. – ~500 jKr.)
• keskiaika
□ varhaiskeskiaika (500–1000)
□ sydänkeskiaika (1000–1300)
□ myöhäiskeskiaika eli renessanssi (1300–1500)
• uusi aika (~1500–)
3. AINESANAT
Kiinteää, nestemäistä tai kaasumaista ainetta tai materiaalia kutsutaan ainesanaksi, esim.:
• betoni, ilma, happi, hiekka, hopea, kaasu, kulta, maito, multa, neste,
rauta, savi, tuli, tuuli, veri, vesi
Ainesanoista voidaan käyttää monikkoa vain rajoitetussa merkityksessä:
• Olipa siellä hyvät ilmat! (idiomaattinen sanonta säätilasta)
• Hopeat ja kullat ovat Herran. (hopea- ja kultaesineet)
• Maidot ovat aina kaupan takimmaisessa nurkassa. (eri maitolajit)
• Meillä oli vedet poikki. (mistään vesijohdosta tai -hanasta ei tullut vettä)
4. KANSALLISUUSNIMET
Kansallisuusnimi eli kansallisuussubstantiivi on yleensä erisnimestä (henkilön- tai paikannimestä) johdettu substantiivi, joka ilmaisee mihin ryhmään, sukuun, heimoon, kansaan tai uskontoon henkilö kuuluu tai missä paikassa hän asuu tai mistä on kotoisin.
Joskus erisnimi voi olla johdettu kansallisuusnimestä, esim.:
• arabi > Arabia
• galatalainen eli gallialainen > Galatia
• lappalainen > Lappi
• saamelainen > Saamenmaa
• suomalainen > Suomi
Joillakin kansallisuusnimillä ei ole suoraa yhteyttä mihinkään (suomalaiseen) erisnimeen, esim.
• helluntailainen < helluntai
• katolilainen < kreik. katolinen eli yleinen, koko maailmaan koskeva
• muslimi < islam
□ vrt. muhamettilainen < Muhammed
• mustalainen < musta
□ vrt. romaani < Romania < Rooma
• ortodoksi < kreik. "oikein palvova"
• protestantti < lat. "puolesta todistava"
Suomen kielessä kansallisuusnimet ovat yleisnimiä ja ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella yhteen ilman yhdysviivoja, esim.
• aasialainen (Aasia)
• arabi (Arabia)
• aškenasi, ashkenasi,
aškenasijuutalainen, ashkenasijuutalainen (Askenas)
• buddhalainen (Buddha)
• etutöölöläinen (Etu-Töölö)
• eurooppalainen (Eurooppa)
• hindu (Intia)
• hämäläinen (Häme)
• intiaani ("Intia")
• israelilainen (Israel)
• jerusalemilainen (Jerusalem)
• juutalainen (Juuda)
• karjalainen (Karjala)
• kristitty (Kristus)
• lappilainen (Lappi)
• leeviläinen (Leevi)
• lestadiolainen (Laestadius)
• luotomäkeläinen (Luotomäki)
• luterilainen (Luther)
• nuijamaalainen (Nuijamaa)
• oulaistelainen tai oulaislainen (Oulainen)
• peräpohjalainen (Peräpohjola)
• pirkkalainen (Pirkanmaa)
• pohjoispohjanmaalainen (Pohjois-Pohjanmaa)
• sefardi, sefardijuutalainen (Sefarad)
• telavivilainen (Tel Aviv tai Tel Aviv-Jaffa)
• torniolainen (Tornio)
Monissa muissa kielissä kansallisuussubstantiivit ovat isolla alkukirjaimella kirjoitettavia erisnimiä.
• vrt. kansallisuusadjektiivit, jotka suomessa ovat lähes aina identtisiä
kansallisuussubstantiivien kanssa, kuitenkin:
□ katolilainen (vain subst.) ja katolinen (adj. & subst.)
□ espanjatar (subst.) eli espanjalainen (adj.) nainen
S tähän 2.7.2024
5. KONKREETTISTEN ESINEIDEN, LAITTEIDEN JA RAKENNUSTEN
NIMITYKSET
• auto, kioski, kirja, risti, rivitalo, temppeli, tietokone, yksiö
6. RYHMÄ- ELI KOLLEKTIIVISANAT
Ryhmäsana (ryhmänimi) eli kollektiivisana (collectivus /kollēktīvus/ koottu) tarkoittaa yksikkömuotoisena samaan lajiin tai joukkoon kuuluvia yksilöitä yhtenä kokonaisuutena, esim.:
• henkilökunta, henkilöstö, johtokunta, joukko, joukkue, kansa, karja,
katras, kuoro, laulajisto, lajisto, linnusto, laivue, lauma, miehistö, poikue, puusto, päällystö, ryhmä, sanue, tarpeisto, yhteisö, yleisö
7. TEKEMISPAIKAT
Tekemispaikkanimet ilmaisevat paikan tai laitoksen, jossa jotakin tehdään tai harjoitetaan ammattia, esim.
• asema, asuntola, asunto, ateljee, hotelli, huoltamo, huoltoasema,
huoneisto, info, juhlasali, kampaamo, kanala, kasarmi, kauppa, kioski, kirjakauppa, kirjasto, kirkko, koti, koulu, lampola, leiri, liike, maatila, majapaikka, ministeriö, myymälä, navetta, neuvola, neuvonta, opisto, palvelupiste, palvelutiski, parlamentti, parturi, poliisilaitos, putiikki, ravintola, ruokala, sairaala, sikala, stadion, studio, sulattamo, talli, tehdas, työhuone, työpaja, urheilukenttä, varasto, verstas, virasto
Tyypillisiä tekemispaikkajohtimia ovat esim. i-, la-/-lä, mo-/mö- ja sto-/stö-.
8. TEKIJÄNNIMET ELI HENKILÖIDEN NIMITYKSET
S Tekijännimet (sanaoppi, sanaluokat, substantiivit)
https://gen.fi/info-s-tekijannimet.html
9. TEONNIMET ELI VERBAALISUBSTANTIIVIT
Teonnimi eli verbaalisubstantiivi (action noun, verbal noun) on verbikantainen substantiivijohdos, joka ilmaisee kantaverbinsä tarkoittamaa tapahtumaa tai tilaa. Teonnimien johtimia ovat esim. -minen, - u/-y, -o/-ö, - us/-ys, -uus-/-yys, ‑nta/-ntä ja ‑nti, esim.
• iloitseminen, kirjoittaminen, kirjoittautuminen, kirjoituttaminen,
sureminen (suomen kieliopissa minen-infinitiivi)
• lasku, nousu, pääsy, ääntely
• ajo, huolto, täyttö, ääntö
• eksytys, lähetys, toteutus, uupumus
• kirjoitettavuus, luettavuus, äännettävyys
• kudonta, luenta, sidonta, valinta
• elämöinti, syönti, varastointi
10. TIETEIDEN, TAITEIDEN, AATTEIDEN JA USKONTOJEN NIMET
Tieteiden, oppiaineiden, taidesuuntien, aatteiden ja uskontojen nimet, esim.:
• astronomia, fysiikka, kristinusko, lääketiede, matematiikka, naivismi, nationalismi, teologia
10.0 TIETEIDEN NIMIEN JOHDANTO
Eksaktit tieteet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eksaktit_tieteet
Luettelo tieteenaloista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_tieteenaloista
Eksaktit tieteet tarkoittavat tieteitä, joissa havainnoissa, ennusteissa ja tuloksissa saavutetaan tarkasti mitattavia arvoja. Eksakteissa tieteissä käytetään usein huolellisesti järjestettyjä kokeita ja järjestelmällisiä menetelmiä virheellisten hypoteesien karsimiseksi. Eksaktiuden vaatimus sisältää ajatuksen, että eksaktin tieteen tulokset ovat testattavia ja siten luotettavia.
Tyypillisiä esimerkkejä eksakteista tieteistä ovat luonnontieteet fysiikka, kemia ja biologia. Matematiikan laskemisesta tieteiden joukkoon on eri kantoja johtuen sen perustumisesta aksioomille eli peruslauseille pikemminkin kuin havainnoille, mutta ainakin eksaktit tieteet hyödyntävät matematiikkaa menetelmänä.
Eksaktien tieteiden ulkopuolelle lasketaan usein jäävän ainakin humanistiset tieteet ja yhteiskuntatieteet. Englanniksi tiedettä tarkoittava sana science viittaa vahvasti eksakteihin tieteisiin kun taas muista Suomessa tieteiksi kutsutuista aloista käytetään usein sanaa art.
Tieteenalat suomalaisen tieteenalaluokituksen 2010 mukaan:
• 1. LUONNONTIETEET
• Matematiikka
• Tilastotiede
• Tietojenkäsittelytiede ja informaatiotieteet
• Fysiikka
• Avaruustieteet ja tähtitiede
• Kemia
• Maantiede ja ympäristötieteet
• Geotieteet
• Ympäristötiede
• Biotieteet
• Ekologia, evoluutiobiologia
• Biokemia, solubiologia ja molekyylibiologia
• Kasvibiologia, mikrobiologia, virologia
• Genetiikka, kehitysbiologia, fysiologia
• Muut luonnontieteet
• 2. TEKNISET TIETEET
• Arkkitehtuuri
• Rakennustekniikka ja yhdyskuntatekniikka
• Sähkötekniikka, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka
• Konetekniikka ja valmistustekniikka
• Teknillinen kemia, kemian prosessitekniikka
• Materiaalitekniikka
• Lääketieteen tekniikka
• Ympäristötekniikka
• Ympäristön bioteknologia
• Teollinen bioteknologia
• Nanoteknologia
• Muu tekniikka
• 3. LÄÄKETIETEET JA TERVEYSTIETEET
• Peruslääketieteet
• Biolääketieteet
• Neurotieteet
• Kliiniset lääketieteet
• Sisätaudit
• Syöpätaudit
• Naisten- ja lastentaudit
• Neurologia ja psykiatria
• Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, silmätaudit
• Kirurgia, anestesiologia, tehohoito, radiologia
• Hammaslääketieteet
• Terveystieteet
• Terveystiede
• Kansanterveystiede, ympäristö ja työterveys
• Liikuntatiede
• Hoitotiede
• Farmasia
• Lääketieteen bioteknologia
• Oikeuslääketiede ja muut lääketieteet
• 4. MAATALOUSTIETEET JA METSÄTIETEET
• Maatalous- ja metsätieteet
• Maataloustiede
• Metsätiede
• Kotieläintiede, maitotaloustiede
• Eläinlääketiede
• Maatalouden bioteknologia
• Muut maataloustieteet
• 5. YHTEISKUNTATIETEET
• Kansantaloustiede
• Liiketaloustiede
• Oikeustiede
• Sosiaalitieteet
• Sosiologia
• Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka
• Psykologia
• Kasvatustieteet
• Valtio-oppi, hallintotiede
• Mediatieteet ja viestintätieteet
• Yhteiskuntamaantiede, talousmaantiede
• Muut yhteiskuntatieteet
• 6. HUMANISTISET TIETEET
• Filosofia
• Kielitieteet, kirjallisuus
• Kielitieteet
• Kirjallisuuden tutkimus
• Taiteiden tutkimus
• Teatteri, tanssi, musiikki, muut esittävät taiteet
• Kuvataide ja muotoilu
• Teologia
• Historia ja arkeologia
• Muut humanistiset tieteet
10.1 LUONNONTIETEET
Luonnontiede
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnontiede
Fysikaaliset tieteet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fysikaaliset_tieteet
Akvaattiset tieteet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Akvaattiset_tieteet
Luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.
Puhtaita luonnontieteitä:
• biologia, joka tutkii eliöiden ominaisuuksia, yhteisöjä ja kehitystä
• fysiikka, joka tutkii ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja
• geotieteet eli maapalloa tutkivat tieteet, muiden muassa
maantiede ja geologia
• kemia, joka tutkii aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista
• tähtitiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja taivaankappaleita
Fysikaaliset tieteet ovat ryhmä luonnontieteitä, joiden tutkimuskohteena on epäorgaaninen maailma. Orgaanista maailmaa tutkiva tiede on biologia.
Tyypillisesti fysikaalisiin tieteisiin luetaan:
• tähtitiede
• fysiikka
• kemia
• geotieteet
Akvaattiset tieteet eli vesistötieteet ovat monitieteellistä akvaattisten systeemien tutkimusta, joka kattaa sekä makean veden ekosysteemit että merialueet. Akvaattiset tieteet pitävät sisällään useita tieteitä ja tieteenaloja.
Akvaattisia tieteitä:
• limnologia
• potamologia
• hydrobiologia
• kalabiologia ja kalastusbiologia
• kalatalous (tai kalataloustiede)
• akvaattinen parasitologia
• mikrobiologia
• meribiologia
10.2 TEKNISET TIETEET
Tekniset tieteet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tekniset_tieteet
Tekniset tieteet eli insinööritieteet tarkoittavat tieteitä, joiden tarkoituksena on soveltaa luonnontieteellistä perustutkimusta uusien laitteiden luomiseen.
Teknisiä tieteitä:
• kemiantekniikka
• sähkötekniikka
• konetekniikka
• yhdyskuntatekniikka
10.3 LÄÄKETIETEET JA TERVEYSTIETEET
Lääketiede
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lääketiede
10.3.1 KLIINISEN LÄÄKETIETEEN OSA-ALUEITA
• sisätaudit
□ endokrinologia eli umpieritysoppi tutkii
ja hoitaa umpirauhasten sairauksia
□ gastroenterologia on ala, joka käsittelee vatsan alueen elinten sairauksia
□ hematologia on veren ja sitä muodostavien elinten tutkimiseen
ja hoitamiseen erikoistunut ala
□ infektiotaudit on tartuntatautien erikoisala
□ kardiologia tutkii ja hoitaa sydämen sairauksia
□ keuhkotaudit eli pulmonologia on hengityselinten sairauksia käsittelevä
erikoisala
□ nefrologia tarkoittaa munuaisten sairauksia koskevaa lääketieteen alaa
□ reumatologia tarkoittaa reumatautioppia
• kirurgia
□ gastrokirurgia on kirurgian ala,
joka tutkii ja hoitaa vatsaelinten sairauksia
□ lastenkirurgia
□ neurokirurgia tarkoittaa keskushermoston
eli aivojen ja selkäytimen sairauksia käsittelevää kirurgian alaa.
□ ortopedia on tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin keskittynyt erikoisala
□ plastiikkakirurgia
□ suu- ja leukakirurgia
□ sydän- ja rintaelinkirurgia
□ urologia
□ traumatologia on ala, joka tutkii ja hoitaa
tapaturmien seurauksena syntyneitä vammoja
□ verisuonikirurgia
• anestesiologia ja tehohoito
• dermatologia eli ihotaudit
• fysiatria
• geriatria tarkoittaa vanhusten sairauksiin ja
niiden hoitoon keskittynyttä lääketieteen erikoisalaa.
• gynekologia ja obstetriikka eli naistentaudit ja synnytykset
• korva-, nenä- ja kurkkutaudit
• neurologia eli hermoston taudit
• onkologia eli syöpätaudit
• oftalmologia eli silmätaudit
• pediatria eli lastentaudit on ala, joka tutkii ja hoitaa lasten ja nuorten
sairauksia – useilla lääketieteen aloilla on pediatrinen vastineensa, kuten
lastenpsykiatria, lastenneurologia, lastenendokrinologia ja neonatologia
• psykiatria, joka jakautuu mm. aikuis-, vanhus-, lasten- ja nuorisopsykiatriaan
• yleislääketiede
10.3.2 DIAGNOSTISIA JA MUITA ERIKOISALOJA
• kliininen farmakologia
• kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
• kliininen kemia
• kliininen mikrobiologia
• kliininen neurofysiologia
• oikeuslääketiede
• patologia
• perinnöllisyyslääketiede
• päihdelääketiede
• radiologia
• työterveyshuolto
10.3.3 LÄÄKETIETEESEEN LIITTYVIÄ TIETEEN OSA-ALUEITA
• anatomia
• biokemia
• bioetiikka
• farmakologia
• fysiologia
• genetiikka
• immunologia
• mikrobiologia
• patologia
• päihdelääketiede
• ravitsemustiede
• skatologia eli ulosteoppi
• toksikologia eli "myrkkyoppi" tutkii vierasaineiden
haitallisia vaikutuksia eliöihin
10.3.4 LÄÄKETIETEEN LISÄKOULUTUSALAT SUOMESSA
• audiologia
• avopediatria
• ensihoitolääketiede
• gynekologinen onkologia
• hospitalisti: Erikoislääkäri, joka tulkitsee potilaalle ja omaisille,
mitä hoidossa on tapahtunut, mitä parhaillaan on meneillään ja mitä on suunnitteilla. Hänen toimenkuvaansa kuuluu suunnitella potilaan jatkohoitoa ja konsultoida erikoisalojen lääkäreitä.
• jalkakirurgia
• laboratoriohematologia
• lasten allergologia
• lasten endokrinologia
• lasten gastroenterologia
• lasten hematologia ja onkologia
• lasten infektiotaudit
• lastenradiologia
• lastenreumatologia
• lisääntymislääketiede
• molekulaarinen kuvantaminen
• neonatologia
• neuroanestesiologia ja neurotehohoito
• neuro-oftalmologia
• neuropatologia
• neuroradiologia
• otologia
• pediatrinen patologia
• perinatologia
• päivystysradiologia
• pään- ja kaulankirurgia
• rinokirurgia ja rinoallergologia
• rintaradiologia
• selkäortopedia
• sydänanestesia
• tehohoitolääketiede
• thoraxradiologia
• toimenpideradiologia
• tuki- ja liikuntaelinradiologia
• urogynekologia
• urologinen onkologia
• vanhuspsykiatria
• vatsaradiologia
10.6 HUMANISTISET TIETEET
Humanistiset tieteet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Humanistiset_tieteet
Historiatieteet
• Suomen (ja Pohjoismaiden) historia
• yleinen historia
Kielitieteet
• fennistiikka ja fennougristiikka
• useat filologia- tai -kieli ja kulttuuri/kirjallisuus -päätteiset tieteet, esim.
englanti, saksa (germaaninen), pohjoismaiset kielet (Suomessa ensisijaisesti ruotsin kieli, mutta myös norja, tanska, islanti), romaaninen filologia (ranska, espanja, italia, portugali), klassiset kielet
Kielitieteisiin voidaan lukea myös puhetieteet, kuten fonetiikka, logopedia ja puheviestintä.
Kulttuurien tutkimus
• arkeologia
• folkloristiikka/perinteentutkimus
• etnologia/kansatiede
• kulttuuriantropologia
• museologia
• uskontotiede
Taiteiden tutkimus
• elokuva- ja televisiotutkimus
• estetiikka
• kirjallisuustiede
• musiikkitiede
• taidehistoria
• teatteritiede
10.? TAIDESUUNTAUKSIA
Taidesuuntaus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taidesuuntaus
Ennen vuotta 1000
• varhaiskristillinen taide
• karolinginen renessanssi
1000–1200-luku
• ottolainen taide
• romaaninen tyyli
1300-luku
• gotiikan taide
• goottilainen arkkitehtuuri
1400-luku
• renessanssi
1500-luku
• manierismi
1600-luku
• barokki
1700-luku
• klassismi
• rokokoo
• romantiikka
1800-luku
• kansallisromantiikka
• Düsseldorfin koulukunta
• Hudson River -koulukunta
• prerafaeliitit
• Arts and crafts
• naturalismi
• realismi
• impressionismi
• piktorialismi
• neoimpressionismi
• primitivismi
• symbolismi
• akateeminen taide
• uusgotiikka
• uusklassismi
• uusrenessanssi
1900-LUKU
1900 alkaen
• jugend eli art nouveau
• postimpressionismi
• fauvismi
• ekspressionismi
• kubismi
• dadaismi
• abstrakti taide
• futurismi
• suprematismi
• konstruktivismi
• De Stijl
• orfismi
• vortisismi
• naivismi
1920 alkaen
• uusasiallisuus
• art deco
• surrealismi
• bauhaus
• funktionalismi
• yhteiskunnallinen realismi
• regionalismi
• sosialistinen realismi
• fasistinen taide
• presisionismi
1945 alkaen
• abstrakti ekspressionismi
• Cobra (avantgarde)
• informalismi
• art brut
• tasismi
• konkretismi
1960 alkaen
• pop-taide
• uusrealismi (Nouveaux Realistes)
• fluxus
• minimalismi
• fotorealismi
• fotonaturalismi
• optinen taide
• kineettinen taide
• käsitetaide
• arte povera
1980 alkaen
• postmodernismi
• uusekspressionismi
• uusminimalismi
• Neo-Geo (taidesuuntaus)
• ympäristötaide
• multimediataide
• performanssitaide
• videotaide
• yhteisötaide
• graffititaide