S Sanaluokat (INFO SUOMEN KIELIOPPI)
![](http://www.weebly.com/weebly/images/file_icons/pdf.png)
info-s-sanaluokat.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 2.7.2024)
INFO https://gen.fi/info.html
S SUOMEN KIELIOPPI https://gen.fi/info-s.html
S Sanaluokat (sanaoppi)
https://gen.fi/info-s-sanaluokat.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
00. Dokumentteja
0. Sanaluokkien johdanto
1. Substantiivit eli nimisanat
2. Adjektiivit eli laatusanat
2.0 Adjektiivien johdanto
2.1 Vertailuasteet
2.2 Taipumattomat adjektiivit
2.3 Adjektiivien substantiivinen käyttö
2.4 Pronominikantaiset adjektiivit eli proadjektiivit
3. Pronominit eli asemosanat
3.0 Pronominien johdanto
3.1 Persoonapronominit eli tekijäasemot
3.2 Demonstratiivipronominit eli osoitusasemot
3.3 Relatiivipronominit eli takakohtaiset asemot
3.3.0 Relatiivipronominien johdanto
3.3.1 Joka vai mikä?
3.3.2 Korrelaatti eli vaste
3.4 Interrogatiivipronominit eli kysymysasemot
3.4.0 Interrogatiivien eli kysymyssanojen johdanto
3.4.1 Varsinaiset interrogatiivipronominit
3.4.2 Adverbiaaliset kysymyssanat
3.5 Indefiniittipronominit eli epämääräiset asemot
3.6 Refleksiivipronominit eli itsekohtaiset asemot
3.7 Resiprookkipronominit eli keskinäisasemot
3.8 Possessiivipronominit eli omistusasemot
4. Numeraalit eli lukusanat
4.0 Numeraalien johdanto
4.1 Perusluvut eli kardinaalit
4.2 Järjestysluvut eli ordinaalit
5. Verbit eli teonsanat
5.0 Verbien johdanto
5.1 Transitiiviverbit: voivat saada suoran objektin
5.2 Intransitiiviverbit: eivät voi saada suoraa objektia
5.3 Finiittiset eli persoonamuotoiset verbinmuodot
5.4 Infiniittiset eli persoonattomat verbinmuodot
5.5 Myönteiset ja kielteiset verbinmuodot
5.6 Statiiviverbit: toiminta ei näy liikkeenä tai muutoksena
5.7 Intensiiviset eli vahvistavat verbinmuodot
5.8 Kausatiiviset eli aikaansaavat tai teettävät verbinmuodot
6. Partikkelit eli apusanat
6.0 Partikkelien johdanto
6.1 Adverbit eli seikkasanat
6.2 Prepositiot eli etusanat
6.3 Postpositiot eli jälkisanat
6.4 Konjunktiot eli sidesanat
6.4.0 Konjunktioiden johdanto
6.4.1 Rinnastuskonjunktiot
6.4.2 Alistuskonjunktiot
6.5 Interjektiot eli huudahdussanat
6.6 Negaatiot eli kieltosanat
6.7 Liitepartikkelit
00. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
S Suomen kielen lyhyt kielioppi
https://gen.fi/info-s-suomen-kielioppi.html
S Sanaoppi: sanaluokat sekä nominien ja verbien taivutus
https://gen.fi/info-s-sanaoppi.html
Ikola, Osmo: Nykysuomen käsikirja. 3. uud. laitos. Gummerus 1991
Ison suomen kieliopin verkkoversio (VISK)
https://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php
Kielitoimiston ohjepankki
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Korpela, Jukka K.: Nykyajan kielenopas
https://jkorpela.fi/kielenopas/index.html
Mikkola et al.: Äidinkieli ja kirjallisuus. Käsikirja. WSOY 2004
Pitkäranta, Reijo: Suomi–latina–suomi-sanakirja. 6. painos. Gaudeamus 2018
Turtia, Kaarina: Sivistyssanat. Otava 2001
Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/
Wiktionary
https://www.wiktionary.org/
https://en.wiktionary.org/wiki/
0. SANALUOKKIEN JOHDANTO
Sanaluokkia on yhteensä kuusi: substantiivit, adjektiivit, pronominit, numeraalit, verbit ja partikkelit.
Substantiiveja, adjektiiveja, pronomineja ja numeraaleja kutsutaan yhteisnimellä nominit. Nominit taipuvat luvussa (yksikkö, monikko) ja sijoissa (nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi, essiivi, partitiivi jne.).
• 1. substantiivi (subst.): kirja, kirjan, kirjaa, kirjat, kirjojen, kirjoja jne.
• 2. adjektiivi (adj.): pyhä, pyhän, pyhää, pyhät, pyhien, pyhiä jne.
• 3. pronomini (pron.): se, sen, sitä, ne, niiden, niitä jne.
• 4. numeraali (num.): yksi, yhden, yhtä, yhdet, yksien, yksiä jne.
Verbit eli teonsanat ilmaisevat tekemistä.
Partikkelit (part.) eli apusanat ovat yleensä taipumattomia tai lähinnä vain paikallissijoissa taipuvia adverbejä tai pikkusanoja.
1. SUBSTANTIIVIT ELI NIMISANAT
S Substantiivit eli nimisanat (sanaoppi, sanaluokat)
https://gen.fi/info-s-substantiivit.html
2 ADJEKTIIVIT ELI LAATUSANAT
2.0 ADJEKTIIVIEN JOHDANTO
adiectivum /adjektīvum/ lisämäärite, laatusana, adjektive
Adjektiivi ilmaisee laatua tai ominaisuutta. Adjektiivi vastaa kysymykseen "millainen?". Sitä voidaan käyttää:
• attribuuttina eli määritteenä tai ominaisuutena: pyhä Jumala
• predikatiivina: Jeesus on armollinen.
Adjektiivit taipuvat vertailuasteissa:
• pyhä, pyhempi, pyhin
• hyvä, parempi, paras
Verbien partisiipit taipuvat adjektiivien tavoin:
• akt. partis.:
□ laulava, laulavampi, laulavin
□ laulanut, laulaneempi, laulanein
• pass. partis.:
□ laulettava, laulettavampi, laulettavin
□ laulettu, lauletumpi, lauletuin
Lisäksi on olemassa taipumattomia adjektiiveja, esim. ensi ja pikku.
2.1 VERTAILUASTEET
Adjektiivia tai adverbiä voidaan myös verrata eli komparoida. Vertailuasteita on kolme:
• positiivi eli perusaste (modus positivus /tī/):
adj. kaunis, hyvä, adv. illalla
• komparatiivi eli voittoaste (modus comparativus /komparātīvus/):
adj. kauniimpi, parempi, adv. illemmalla
• superlatiivi eli yliaste (modus superlativus /ātī/):
adj. kaunein, paras
2.2 TAIPUMATTOMAT ADJEKTIIVIT
Ison suomen kieliopin verkkoversio (VISK)
https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=610
Asia ei ole "eri"
https://kielikello.fi/asia-ei-ole-eri/
Jotkut adjektiivit ovat nomineille poikkeuksellisesti kokonaan taipumattomia: ne eivät taivu sijamuodoissa eikä niitä voi komparoida eli vertailla. Taipumattomat adjektiivit muodostavat pääsanansa kanssa kiinteän yhdyssanamaisen sanaliiton.
Taipumattomia adjektiiveja ovat esimerkiksi seuraavat:
• aika, aimo, aito, ehta, ensi, eri, eto, ihme, ilmi, joka, kelpo, koko, kunnon,
melko, pikku, tosi, viime
Puhekielen taipumattomia adjektiiveja ovat esim. eka, toka ja vika.
Useimmat taipumattomat adjektiivit esiintyvät oikeakielisesti käytettynä vain substantiivin etumääritteinä eli adjektiiviattribuutteina. Taipumatonta adjektiivia ei siis pitäisi käyttää predikatiivina.
• Tämä on eri henkilö kuin se ensimmäisenä mainittu. (adj.attr.)
□ *Tämä henkilö on eri kuin se ensimmäisenä mainittu.
(virheellinen käyttö predikatiivina)
Osa taipumattomista adjektiiveista voi esiintyä myös taipuvina:
• Hän esitti aito afrikkalaista musiikkia.
~ Hän esitti aitoa afrikkalaista musiikkia. Hän esitti afrikkalaista musiikkia, joka oli aitoa.
• Morsian sai kelpo aviomiehen. ~ Morsian sai kelvon aviomiehen.
• tosi kristityn ajankäyttö pyhäpäivänä
□ Tämä asia on tosi. Nämä asiat ovat tosia.
Joskus taipumaton adjektiivi voidaan kirjoittaa yhteen pääsanansa kanssa eli muodostaa sitä yhdyssanana ilman, että merkitys muuttuu, esim.
• ilmi riita ~ ilmiriita
Yleensä yhdyssanan merkitys on kuitenkin erilainen kuin erikseen kirjoitettujen sanojen, esim.
• aikamies, ihmemies, kokopuku, pikkusisko, tosiasia
Jotkut taipumattomat adjektiivit voivat toimia myös adverbina, esim.
• ilmi liekissä (~ilmiliekissä), ilmi tappelua (~ ilmitappelua)
– taipumaton adjektiivi, adj.attr.
□ Asia tuli viimeinkin ilmi. – adverbiaalina toimiva adverbi
2.3 ADJEKTIIVIEN SUBSTANTIIVINEN KÄYTTÖ
§ 629 "Sellainen, tällainen, jollainen" substantiiveina (VISK)
https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=629
Adjektiiveja voidaan käyttää myös substantiivisesti eli ilman pääsanaa, esim.
• Pyhät perivät taivaanmaan.
• Jumalattomat eivät kestä viimeisellä tuomiolla.
• Ahkerille annetaan tunnustusta.
Myös proadjektiiveja voidaan käyttää substantiivisesti. Proadjektiivi on pronominikantainen lainen-/läinen- tai moinen-/möinen-loppuinen adjektiivi, joka ei kuvaa ominaisuutta vaan viittaa yhteydestä ilmenevään ominaisuuteen.
Esimerkkejä proadjektiivien substantiivisesti käytöstä:
• Tuollaiseen en usko.
• Miten sellainen voi ketään auttaa?
• Armo kuuluu sellaisellekin, joka ei pääse synneistään eroon.
• Tilanteesta riippuen pallo on jalka‑, tennis- tai golf-sellainen.
• Uusi sarja oli ensimmäinen perhesellainen.
• Ei semmoinen pitkän päälle kannata.
• Semmoista sattuu.
• Tämmöinen vaikuttaa kauan.
• Tällaista tällä kertaa.
2.4 PRONOMINIKANTAISET ADJEKTIIVIT ELI PROADJEKTIIVIT
§ 610 Proadjektiivit ja taipumattomat adjektiivit: sellainen, viime (VISK)
https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=610
§ 629 "Sellainen, tällainen, jollainen" substantiiveina (VISK)
https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=629
§ 715 Pro-sanat: myös nomineja, adjektiiveja ja adverbeja (VISK)
https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=715
Pronominikantaiset adjektiivit eli proadjektiivit (esim. sellainen, muunlainen, jollainen) viittaavat johonkin tekstissä tai keskustelussa mainittuun taikka tilanteessa havaittavaan. Proadjektiivit eivät varsinaisesti kuvaa ominaisuutta vaan viittaavat yhteydestä ilmenevään ominaisuuteen.
Proadjektiiveja ovat seuraavat:
• 1. demonstratiivipronominikantaiset:
• sellainen, semmoinen, tällainen, tämmöinen, tuollainen,
tuommoinen
• 2. indefiniittipronominikantaiset 1:
• kaikenlainen, eräänlainen, jonkinlainen, kunkinlainen, monenlainen,
minkäänlainen, yhdenlainen; erilainen 2, muunlainen, samanlainen, toisenlainen
• alav. 1: Iso suomen kielioppi käyttää indefiniittipronomineista
nimitystä kvanttoripronomini eli pronomini, joka kvantifioi eli ilmaisee jotakin puheena olevan joukon suuruudesta.
• alav. 2: erilainen-sanan kantana oleva "eri" on taipumaton adjektiivi,
ei pronomini
• 3. relatiivi- ja interrogatiivipronominikantaiset:
• jollainen, jommoinen, millainen, mimmoinen, minkälainen
• 4. proadverbikantaiset 1 temporaaliset eli aikaan viittaavat:
• silloinen, tuolloinen, kulloinenkin, taannoinen
• alav. 1: Proadverbi on pronominikantainen adverbi, joka voi olla
merkitykseltään lokatiivinen (esim. minne, jonne), temporaalinen (esim. jolloin, milloin), kausaalinen (miksi, siksi) tai tapaa ilmaiseva (siten).
• 5. proadverbikantaiset lokatiiviset eli paikkaan viittaavat:
• sikäläinen, täkäläinen (vrt. adverbit siellä, täällä)
Proadjektiivit eivät myöskään ole asteikollisia eli niitä ei voi komparoida eli vertailla eikä niihin liity intensiteettimääritettä:
*tällaisempi, *muunlaisin, *varsin jonkinlainen
Vertailuadjektiivit "samanlainen, erilainen" eroavat muista pronominikantaisista adjektiiveista siinä, että on mahdollista puhua kaltaisuuden asteista ja käyttää astemääritteitä. Ne voivat myös komparoitua.
• hyvin samanlainen
• varsin erilainen
• Kahta keskenään erilaisempaa taloa tuskin voisi olla.
3 PRONOMINIT ELI ASEMOSANAT
3.0 PRONOMINIEN JOHDANTO
3.1 PERSOONAPRONOMINIT ELI TEKIJÄASEMOT
pers.pron.: minä, sinä, hän, me, te, he
tekijäasemo tai henkilöasemo
3.2 DEMONSTRATIIVIPRONOMINIT ELI OSOITUSASEMOT
osoittavat asemosanat
dem.pron.: tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
3.3 RELATIIVIPRONOMINIT ELI TAKAKOHTAISET ASEMOT
3.3.0 RELATIIVIPRONOMINIEN JOHDANTO
takakohtaiset asemosanat
rel.pron.: joka, mikä
3.3.1 JOKA VAI MIKÄ?
3.3.2 KORRELAATTI ELI VASTE
3.4 INTERROGATIIVIPRONOMINIT ELI KYSYMYSASEMOT
3.4.0 INTERROGATIIVIEN ELI KYSYMYSSANOJEN JOHDANTO
kysyvät asemosanat
interrog.pron.: kuka, ken, mikä, kumpi, kumpainen
3.4.1 VARSINAISET INTERROGATIIVIPRONOMINIT
3.4.2 ADVERBIAALISET KYSYMYSSANAT
3.5 INDEFINIITTIPRONOMINIT ELI EPÄMÄÄRÄISET ASEMOT
Kvanttoripronomini
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvanttoripronomini
Mitä kvanttoripronominit ovat?
https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=740
Esimerkiksi "kaikki lapset" ilmaisee koko puheena olevaa lapsien joukkoa, "molemmat lapset" kumpaakin kahden joukosta ja "moni lapsi" suurta osaa lapsista.
Kvanttoripronominit jakautuvat seuraaviin ryhmiin:
• indefiniittiset (eräs, jokin, joku, jompikumpi, muu, toinen,
yksi)
• universaaliset
(kaikki, jokainen, kukin, kumpikin, molemmat)
• kieltohakuiset (kukaan, mikään, kumpikaan)
• samantekevyyttä ilmaisevat
(kuka tahansa, mikä vain, kumpi hyvänsä)
• suhteellista tai summittaista lukumäärää ilmaisevat
(muutama, harva, jokunen, moni, monta, usea)
Osa viimeksi mainituista lukumäärän kvanttoripronomineista on epätyypillisiä pronomineja sikäli, että ne komparoituvat ja saavat adjektiiveille tyypillisiä määritteitä: yhä useammat, aika moni.
epämääräiset asemosanat
Indefiniittipronomineja:
indef.pron.: ainoa, eräs, harva, itse (esim. itse kukin), joka (merkityksessä jokainen), jokainen, jokin, joku, jompikumpi, kaikki, kenkään, kukaan, kukin, kumpainenkaan, kumpainenkin, kumpikaan, kumpikin, mikä (esim. mikä tahansa), mikin, mikään, molemmat, moni, muu, muuan, muutama, sama, samainen, toinen (merkityksessä muu), usea
3.6 REFLEKSIIVIPRONOMINIT ELI ITSEKOHTAISET ASEMOT
itsekohtainen asemosana
refl.pron.: itse (itseni, itsesi jne.)
3.7 RESIPROOKKIPRONOMINIT ELI KESKINÄISASEMOT
vastavuoroinen asemosana
resipr.pron.: toinen (toinen toistaan)
3.8 POSSESSIIVIPRONOMINIT ELI OMISTUSASEMOT
Suomen kielessä ei ole varsinaisia possessiivipronomineja (poss.pron.). Suomessa käytetään persoonapronominien genetiivimuotoja: minun, sinun, hänen jne.
omistusasemosanat
4 NUMERAALIT ELI LUKUSANAT
4.0 NUMERAALIEN JOHDANTO
perusluvut eli kardinaalilukusanat: yksi
järjestysluvut eli ordinaalilukusanat: kolmas
4.1 PERUSLUVUT ELI KARDINAALIT
4.2 JÄRJESTYSLUVUT ELI ORDINAALIT
5 VERBIT ELI TEONSANAT
5.0 VERBIEN JOHDANTO
5.1 TRANSITIIVIVERBIT: VOIVAT SAADA SUORAN OBJEKTIN
5.2 INTRANSITIIVIVERBIT: EIVÄT VOI SAADA SUORAA OBJEKTIA
intransitiiviverbi
• verbi, joka ei voi saada objektia, esim.
olla, tulla, tapahtua, tulla, täyttyä
5.3 FINIITTISET ELI PERSOONAMUOTOISET VERBINMUODOT
5.4 INFINIITTISET ELI PERSOONATTOMAT VERBINMUODOT
5.5 MYÖNTEISET JA KIELTEISET VERBINMUODOT
5.6 STATIIVIVERBIT: TOIMINTA EI NÄY LIIKKEENÄ TAI MUUTOKSENA
5.7 INTENSIIVISET ELI VAHVISTAVAT VERBINMUODOT
5.8 KAUSATIIVISET ELI AIKAANSAAVAT/TEETTÄVÄT VERBINMUODOT
6 PARTIKKELIT ELI APUSANAT
6.0 PARTIKKELIEN JOHDANTO
Partikkelit voidaan jakaa seitsemään ryhmään:
• 1. adverbit eli seikkasanat
• 2. prepositiot eli etusanat
• 3. postpositiot eli jälkisanat
• 4. konjunktiot eli sidesanat
• 5. interjektiot eli huudahdussanat
• 6. negaatiot eli kieltosanat
• 7. liitepartikkelit
6.1 ADVERBIT ELI SEIKKASANAT
adverbium (ad luo, verbum sana), adverb, seikkasana
Adverbi ilmaisee
• aikaa: eilen, tänään, iankaikkisesti
• paikkaa: siellä, täällä
• tapaa: hyvin, huonosti
• muuta seikkaa
Adverbiaalisiin kysymyssanoihin eli interrogatiiveihin (interrog.) kuuluvat esim. seuraavat: kuinka, miksi, milloin, miten
• mikä- ja kuka-sanat taivutusmuotoineen kuuluvat suomen kielessä interrogatiivipronomineihin.
6.2 PREPOSITIOT ELI ETUSANAT
Prepositiot eli etusanat:
ennen iltaa
6.3 POSTPOSITIOT ELI JÄLKISANAT
Postpositiot eli jälkisanat:
illan jälkeen
6.4 KONJUNKTIOT ELI SIDESANAT
6.4.0 KONJUNKTIOIDEN JOHDANTO
Konjunktiot eli sidesanat
6.4.1 RINNASTUSKONJUNKTIOT
6.4.2 ALISTUSKONJUNKTIOT
6.5 INTERJEKTIOT ELI HUUDAHDUSSANAT
Interjektiot eli huudahdussanat
6.6 NEGAATIOT ELI KIELTOSANAT
6.7 LIITEPARTIKKELIT
INFO https://gen.fi/info.html
S SUOMEN KIELIOPPI https://gen.fi/info-s.html
S Sanaluokat (sanaoppi)
https://gen.fi/info-s-sanaluokat.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
00. Dokumentteja
0. Sanaluokkien johdanto
1. Substantiivit eli nimisanat
2. Adjektiivit eli laatusanat
2.0 Adjektiivien johdanto
2.1 Vertailuasteet
2.2 Taipumattomat adjektiivit
2.3 Adjektiivien substantiivinen käyttö
2.4 Pronominikantaiset adjektiivit eli proadjektiivit
3. Pronominit eli asemosanat
3.0 Pronominien johdanto
3.1 Persoonapronominit eli tekijäasemot
3.2 Demonstratiivipronominit eli osoitusasemot
3.3 Relatiivipronominit eli takakohtaiset asemot
3.3.0 Relatiivipronominien johdanto
3.3.1 Joka vai mikä?
3.3.2 Korrelaatti eli vaste
3.4 Interrogatiivipronominit eli kysymysasemot
3.4.0 Interrogatiivien eli kysymyssanojen johdanto
3.4.1 Varsinaiset interrogatiivipronominit
3.4.2 Adverbiaaliset kysymyssanat
3.5 Indefiniittipronominit eli epämääräiset asemot
3.6 Refleksiivipronominit eli itsekohtaiset asemot
3.7 Resiprookkipronominit eli keskinäisasemot
3.8 Possessiivipronominit eli omistusasemot
4. Numeraalit eli lukusanat
4.0 Numeraalien johdanto
4.1 Perusluvut eli kardinaalit
4.2 Järjestysluvut eli ordinaalit
5. Verbit eli teonsanat
5.0 Verbien johdanto
5.1 Transitiiviverbit: voivat saada suoran objektin
5.2 Intransitiiviverbit: eivät voi saada suoraa objektia
5.3 Finiittiset eli persoonamuotoiset verbinmuodot
5.4 Infiniittiset eli persoonattomat verbinmuodot
5.5 Myönteiset ja kielteiset verbinmuodot
5.6 Statiiviverbit: toiminta ei näy liikkeenä tai muutoksena
5.7 Intensiiviset eli vahvistavat verbinmuodot
5.8 Kausatiiviset eli aikaansaavat tai teettävät verbinmuodot
6. Partikkelit eli apusanat
6.0 Partikkelien johdanto
6.1 Adverbit eli seikkasanat
6.2 Prepositiot eli etusanat
6.3 Postpositiot eli jälkisanat
6.4 Konjunktiot eli sidesanat
6.4.0 Konjunktioiden johdanto
6.4.1 Rinnastuskonjunktiot
6.4.2 Alistuskonjunktiot
6.5 Interjektiot eli huudahdussanat
6.6 Negaatiot eli kieltosanat
6.7 Liitepartikkelit
00. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
S Suomen kielen lyhyt kielioppi
https://gen.fi/info-s-suomen-kielioppi.html
S Sanaoppi: sanaluokat sekä nominien ja verbien taivutus
https://gen.fi/info-s-sanaoppi.html
Ikola, Osmo: Nykysuomen käsikirja. 3. uud. laitos. Gummerus 1991
Ison suomen kieliopin verkkoversio (VISK)
https://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php
Kielitoimiston ohjepankki
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Korpela, Jukka K.: Nykyajan kielenopas
https://jkorpela.fi/kielenopas/index.html
Mikkola et al.: Äidinkieli ja kirjallisuus. Käsikirja. WSOY 2004
Pitkäranta, Reijo: Suomi–latina–suomi-sanakirja. 6. painos. Gaudeamus 2018
Turtia, Kaarina: Sivistyssanat. Otava 2001
Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/
Wiktionary
https://www.wiktionary.org/
https://en.wiktionary.org/wiki/
0. SANALUOKKIEN JOHDANTO
Sanaluokkia on yhteensä kuusi: substantiivit, adjektiivit, pronominit, numeraalit, verbit ja partikkelit.
Substantiiveja, adjektiiveja, pronomineja ja numeraaleja kutsutaan yhteisnimellä nominit. Nominit taipuvat luvussa (yksikkö, monikko) ja sijoissa (nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi, essiivi, partitiivi jne.).
• 1. substantiivi (subst.): kirja, kirjan, kirjaa, kirjat, kirjojen, kirjoja jne.
• 2. adjektiivi (adj.): pyhä, pyhän, pyhää, pyhät, pyhien, pyhiä jne.
• 3. pronomini (pron.): se, sen, sitä, ne, niiden, niitä jne.
• 4. numeraali (num.): yksi, yhden, yhtä, yhdet, yksien, yksiä jne.
Verbit eli teonsanat ilmaisevat tekemistä.
Partikkelit (part.) eli apusanat ovat yleensä taipumattomia tai lähinnä vain paikallissijoissa taipuvia adverbejä tai pikkusanoja.
1. SUBSTANTIIVIT ELI NIMISANAT
S Substantiivit eli nimisanat (sanaoppi, sanaluokat)
https://gen.fi/info-s-substantiivit.html
2 ADJEKTIIVIT ELI LAATUSANAT
2.0 ADJEKTIIVIEN JOHDANTO
adiectivum /adjektīvum/ lisämäärite, laatusana, adjektive
Adjektiivi ilmaisee laatua tai ominaisuutta. Adjektiivi vastaa kysymykseen "millainen?". Sitä voidaan käyttää:
• attribuuttina eli määritteenä tai ominaisuutena: pyhä Jumala
• predikatiivina: Jeesus on armollinen.
Adjektiivit taipuvat vertailuasteissa:
• pyhä, pyhempi, pyhin
• hyvä, parempi, paras
Verbien partisiipit taipuvat adjektiivien tavoin:
• akt. partis.:
□ laulava, laulavampi, laulavin
□ laulanut, laulaneempi, laulanein
• pass. partis.:
□ laulettava, laulettavampi, laulettavin
□ laulettu, lauletumpi, lauletuin
Lisäksi on olemassa taipumattomia adjektiiveja, esim. ensi ja pikku.
2.1 VERTAILUASTEET
Adjektiivia tai adverbiä voidaan myös verrata eli komparoida. Vertailuasteita on kolme:
• positiivi eli perusaste (modus positivus /tī/):
adj. kaunis, hyvä, adv. illalla
• komparatiivi eli voittoaste (modus comparativus /komparātīvus/):
adj. kauniimpi, parempi, adv. illemmalla
• superlatiivi eli yliaste (modus superlativus /ātī/):
adj. kaunein, paras
2.2 TAIPUMATTOMAT ADJEKTIIVIT
Ison suomen kieliopin verkkoversio (VISK)
https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=610
Asia ei ole "eri"
https://kielikello.fi/asia-ei-ole-eri/
Jotkut adjektiivit ovat nomineille poikkeuksellisesti kokonaan taipumattomia: ne eivät taivu sijamuodoissa eikä niitä voi komparoida eli vertailla. Taipumattomat adjektiivit muodostavat pääsanansa kanssa kiinteän yhdyssanamaisen sanaliiton.
Taipumattomia adjektiiveja ovat esimerkiksi seuraavat:
• aika, aimo, aito, ehta, ensi, eri, eto, ihme, ilmi, joka, kelpo, koko, kunnon,
melko, pikku, tosi, viime
Puhekielen taipumattomia adjektiiveja ovat esim. eka, toka ja vika.
Useimmat taipumattomat adjektiivit esiintyvät oikeakielisesti käytettynä vain substantiivin etumääritteinä eli adjektiiviattribuutteina. Taipumatonta adjektiivia ei siis pitäisi käyttää predikatiivina.
• Tämä on eri henkilö kuin se ensimmäisenä mainittu. (adj.attr.)
□ *Tämä henkilö on eri kuin se ensimmäisenä mainittu.
(virheellinen käyttö predikatiivina)
Osa taipumattomista adjektiiveista voi esiintyä myös taipuvina:
• Hän esitti aito afrikkalaista musiikkia.
~ Hän esitti aitoa afrikkalaista musiikkia. Hän esitti afrikkalaista musiikkia, joka oli aitoa.
• Morsian sai kelpo aviomiehen. ~ Morsian sai kelvon aviomiehen.
• tosi kristityn ajankäyttö pyhäpäivänä
□ Tämä asia on tosi. Nämä asiat ovat tosia.
Joskus taipumaton adjektiivi voidaan kirjoittaa yhteen pääsanansa kanssa eli muodostaa sitä yhdyssanana ilman, että merkitys muuttuu, esim.
• ilmi riita ~ ilmiriita
Yleensä yhdyssanan merkitys on kuitenkin erilainen kuin erikseen kirjoitettujen sanojen, esim.
• aikamies, ihmemies, kokopuku, pikkusisko, tosiasia
Jotkut taipumattomat adjektiivit voivat toimia myös adverbina, esim.
• ilmi liekissä (~ilmiliekissä), ilmi tappelua (~ ilmitappelua)
– taipumaton adjektiivi, adj.attr.
□ Asia tuli viimeinkin ilmi. – adverbiaalina toimiva adverbi
2.3 ADJEKTIIVIEN SUBSTANTIIVINEN KÄYTTÖ
§ 629 "Sellainen, tällainen, jollainen" substantiiveina (VISK)
https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=629
Adjektiiveja voidaan käyttää myös substantiivisesti eli ilman pääsanaa, esim.
• Pyhät perivät taivaanmaan.
• Jumalattomat eivät kestä viimeisellä tuomiolla.
• Ahkerille annetaan tunnustusta.
Myös proadjektiiveja voidaan käyttää substantiivisesti. Proadjektiivi on pronominikantainen lainen-/läinen- tai moinen-/möinen-loppuinen adjektiivi, joka ei kuvaa ominaisuutta vaan viittaa yhteydestä ilmenevään ominaisuuteen.
Esimerkkejä proadjektiivien substantiivisesti käytöstä:
• Tuollaiseen en usko.
• Miten sellainen voi ketään auttaa?
• Armo kuuluu sellaisellekin, joka ei pääse synneistään eroon.
• Tilanteesta riippuen pallo on jalka‑, tennis- tai golf-sellainen.
• Uusi sarja oli ensimmäinen perhesellainen.
• Ei semmoinen pitkän päälle kannata.
• Semmoista sattuu.
• Tämmöinen vaikuttaa kauan.
• Tällaista tällä kertaa.
2.4 PRONOMINIKANTAISET ADJEKTIIVIT ELI PROADJEKTIIVIT
§ 610 Proadjektiivit ja taipumattomat adjektiivit: sellainen, viime (VISK)
https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=610
§ 629 "Sellainen, tällainen, jollainen" substantiiveina (VISK)
https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=629
§ 715 Pro-sanat: myös nomineja, adjektiiveja ja adverbeja (VISK)
https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=715
Pronominikantaiset adjektiivit eli proadjektiivit (esim. sellainen, muunlainen, jollainen) viittaavat johonkin tekstissä tai keskustelussa mainittuun taikka tilanteessa havaittavaan. Proadjektiivit eivät varsinaisesti kuvaa ominaisuutta vaan viittaavat yhteydestä ilmenevään ominaisuuteen.
Proadjektiiveja ovat seuraavat:
• 1. demonstratiivipronominikantaiset:
• sellainen, semmoinen, tällainen, tämmöinen, tuollainen,
tuommoinen
• 2. indefiniittipronominikantaiset 1:
• kaikenlainen, eräänlainen, jonkinlainen, kunkinlainen, monenlainen,
minkäänlainen, yhdenlainen; erilainen 2, muunlainen, samanlainen, toisenlainen
• alav. 1: Iso suomen kielioppi käyttää indefiniittipronomineista
nimitystä kvanttoripronomini eli pronomini, joka kvantifioi eli ilmaisee jotakin puheena olevan joukon suuruudesta.
• alav. 2: erilainen-sanan kantana oleva "eri" on taipumaton adjektiivi,
ei pronomini
• 3. relatiivi- ja interrogatiivipronominikantaiset:
• jollainen, jommoinen, millainen, mimmoinen, minkälainen
• 4. proadverbikantaiset 1 temporaaliset eli aikaan viittaavat:
• silloinen, tuolloinen, kulloinenkin, taannoinen
• alav. 1: Proadverbi on pronominikantainen adverbi, joka voi olla
merkitykseltään lokatiivinen (esim. minne, jonne), temporaalinen (esim. jolloin, milloin), kausaalinen (miksi, siksi) tai tapaa ilmaiseva (siten).
• 5. proadverbikantaiset lokatiiviset eli paikkaan viittaavat:
• sikäläinen, täkäläinen (vrt. adverbit siellä, täällä)
Proadjektiivit eivät myöskään ole asteikollisia eli niitä ei voi komparoida eli vertailla eikä niihin liity intensiteettimääritettä:
*tällaisempi, *muunlaisin, *varsin jonkinlainen
Vertailuadjektiivit "samanlainen, erilainen" eroavat muista pronominikantaisista adjektiiveista siinä, että on mahdollista puhua kaltaisuuden asteista ja käyttää astemääritteitä. Ne voivat myös komparoitua.
• hyvin samanlainen
• varsin erilainen
• Kahta keskenään erilaisempaa taloa tuskin voisi olla.
3 PRONOMINIT ELI ASEMOSANAT
3.0 PRONOMINIEN JOHDANTO
3.1 PERSOONAPRONOMINIT ELI TEKIJÄASEMOT
pers.pron.: minä, sinä, hän, me, te, he
tekijäasemo tai henkilöasemo
3.2 DEMONSTRATIIVIPRONOMINIT ELI OSOITUSASEMOT
osoittavat asemosanat
dem.pron.: tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
3.3 RELATIIVIPRONOMINIT ELI TAKAKOHTAISET ASEMOT
3.3.0 RELATIIVIPRONOMINIEN JOHDANTO
takakohtaiset asemosanat
rel.pron.: joka, mikä
3.3.1 JOKA VAI MIKÄ?
3.3.2 KORRELAATTI ELI VASTE
3.4 INTERROGATIIVIPRONOMINIT ELI KYSYMYSASEMOT
3.4.0 INTERROGATIIVIEN ELI KYSYMYSSANOJEN JOHDANTO
kysyvät asemosanat
interrog.pron.: kuka, ken, mikä, kumpi, kumpainen
3.4.1 VARSINAISET INTERROGATIIVIPRONOMINIT
3.4.2 ADVERBIAALISET KYSYMYSSANAT
3.5 INDEFINIITTIPRONOMINIT ELI EPÄMÄÄRÄISET ASEMOT
Kvanttoripronomini
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvanttoripronomini
Mitä kvanttoripronominit ovat?
https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=740
Esimerkiksi "kaikki lapset" ilmaisee koko puheena olevaa lapsien joukkoa, "molemmat lapset" kumpaakin kahden joukosta ja "moni lapsi" suurta osaa lapsista.
Kvanttoripronominit jakautuvat seuraaviin ryhmiin:
• indefiniittiset (eräs, jokin, joku, jompikumpi, muu, toinen,
yksi)
• universaaliset
(kaikki, jokainen, kukin, kumpikin, molemmat)
• kieltohakuiset (kukaan, mikään, kumpikaan)
• samantekevyyttä ilmaisevat
(kuka tahansa, mikä vain, kumpi hyvänsä)
• suhteellista tai summittaista lukumäärää ilmaisevat
(muutama, harva, jokunen, moni, monta, usea)
Osa viimeksi mainituista lukumäärän kvanttoripronomineista on epätyypillisiä pronomineja sikäli, että ne komparoituvat ja saavat adjektiiveille tyypillisiä määritteitä: yhä useammat, aika moni.
epämääräiset asemosanat
Indefiniittipronomineja:
indef.pron.: ainoa, eräs, harva, itse (esim. itse kukin), joka (merkityksessä jokainen), jokainen, jokin, joku, jompikumpi, kaikki, kenkään, kukaan, kukin, kumpainenkaan, kumpainenkin, kumpikaan, kumpikin, mikä (esim. mikä tahansa), mikin, mikään, molemmat, moni, muu, muuan, muutama, sama, samainen, toinen (merkityksessä muu), usea
3.6 REFLEKSIIVIPRONOMINIT ELI ITSEKOHTAISET ASEMOT
itsekohtainen asemosana
refl.pron.: itse (itseni, itsesi jne.)
3.7 RESIPROOKKIPRONOMINIT ELI KESKINÄISASEMOT
vastavuoroinen asemosana
resipr.pron.: toinen (toinen toistaan)
3.8 POSSESSIIVIPRONOMINIT ELI OMISTUSASEMOT
Suomen kielessä ei ole varsinaisia possessiivipronomineja (poss.pron.). Suomessa käytetään persoonapronominien genetiivimuotoja: minun, sinun, hänen jne.
omistusasemosanat
4 NUMERAALIT ELI LUKUSANAT
4.0 NUMERAALIEN JOHDANTO
perusluvut eli kardinaalilukusanat: yksi
järjestysluvut eli ordinaalilukusanat: kolmas
4.1 PERUSLUVUT ELI KARDINAALIT
4.2 JÄRJESTYSLUVUT ELI ORDINAALIT
5 VERBIT ELI TEONSANAT
5.0 VERBIEN JOHDANTO
5.1 TRANSITIIVIVERBIT: VOIVAT SAADA SUORAN OBJEKTIN
5.2 INTRANSITIIVIVERBIT: EIVÄT VOI SAADA SUORAA OBJEKTIA
intransitiiviverbi
• verbi, joka ei voi saada objektia, esim.
olla, tulla, tapahtua, tulla, täyttyä
5.3 FINIITTISET ELI PERSOONAMUOTOISET VERBINMUODOT
5.4 INFINIITTISET ELI PERSOONATTOMAT VERBINMUODOT
5.5 MYÖNTEISET JA KIELTEISET VERBINMUODOT
5.6 STATIIVIVERBIT: TOIMINTA EI NÄY LIIKKEENÄ TAI MUUTOKSENA
5.7 INTENSIIVISET ELI VAHVISTAVAT VERBINMUODOT
5.8 KAUSATIIVISET ELI AIKAANSAAVAT/TEETTÄVÄT VERBINMUODOT
6 PARTIKKELIT ELI APUSANAT
6.0 PARTIKKELIEN JOHDANTO
Partikkelit voidaan jakaa seitsemään ryhmään:
• 1. adverbit eli seikkasanat
• 2. prepositiot eli etusanat
• 3. postpositiot eli jälkisanat
• 4. konjunktiot eli sidesanat
• 5. interjektiot eli huudahdussanat
• 6. negaatiot eli kieltosanat
• 7. liitepartikkelit
6.1 ADVERBIT ELI SEIKKASANAT
adverbium (ad luo, verbum sana), adverb, seikkasana
Adverbi ilmaisee
• aikaa: eilen, tänään, iankaikkisesti
• paikkaa: siellä, täällä
• tapaa: hyvin, huonosti
• muuta seikkaa
Adverbiaalisiin kysymyssanoihin eli interrogatiiveihin (interrog.) kuuluvat esim. seuraavat: kuinka, miksi, milloin, miten
• mikä- ja kuka-sanat taivutusmuotoineen kuuluvat suomen kielessä interrogatiivipronomineihin.
6.2 PREPOSITIOT ELI ETUSANAT
Prepositiot eli etusanat:
ennen iltaa
6.3 POSTPOSITIOT ELI JÄLKISANAT
Postpositiot eli jälkisanat:
illan jälkeen
6.4 KONJUNKTIOT ELI SIDESANAT
6.4.0 KONJUNKTIOIDEN JOHDANTO
Konjunktiot eli sidesanat
6.4.1 RINNASTUSKONJUNKTIOT
6.4.2 ALISTUSKONJUNKTIOT
6.5 INTERJEKTIOT ELI HUUDAHDUSSANAT
Interjektiot eli huudahdussanat
6.6 NEGAATIOT ELI KIELTOSANAT
6.7 LIITEPARTIKKELIT