Tervetuloa Genesis ry:n kotisivuille! Täällä voit lukea pastori Juha Muukkosen opetuksia ja saada tietoa hänen työnsä tukiyhdistyksen toiminnasta.
KYLLÄ ELÄMÄLLE - EI ABORTILLE
SUOMEEN PERUSTETTU UUSI LUTERILAISTA NIMEÄ KANTAVA KIRKKO
(13.8.2010)
(13.8.2010)
Tampereen tuomiokapituli erotti 11.8.2010 Ruotsissa pääpaikkaansa pitävän Missionsprovinsenin eli Lähetyshiippakunnan piispaksi vihityn Matti Väisäsen Suomen ev.lut. kirkon pappisvirasta. Päätös ei ollut yllättävä. Onhan jo monien vuosien aikana käynyt yhä julkisemmin ilmi, että maahamme on perustettu uusi kirkko, joka kantaa luterilaista nimeä. Mutta onko tuo uusi kirkko nimensä mukaisesti luterilainen?
Luterilaisen kirkon olemukseen kuuluu Jumalan muuttumattoman ilmoituksen eli Pyhän Raamatun mukaan ojentautuminen. Kaikkein tärkein ja luovuttamattomin asia on uskonvanhurskaus eli Jumalalle kelpaaminen yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden. Saarnaako ja opettaako tuo uusi kirkko tätä? Luterilaiseen uskoon kuuluu perisynnin eli jokaisen ihmisen läpikotaisen turmeltuneisuuden ja mädännäisyyden tunnustaminen. Vastapunnuksena tälle vaa'assa on Jumalan suvereeni pelastava toiminta armonvälineiden kautta: Herra synnyttää ja ylläpitää Sanansa, kasteen, ehtoollisen ja ripin kautta pelastavan uskon Jeesukseen Kristukseen; uskon Häneen, joka on voittanut täydellisellä elämällään, viattomalla kärsimisellään ja riemullisella ylösnousemuksellaan synnin, kuoleman ja Perkeleen vallan. Keskittyykö tämä uusi kirkko tähän Jeesukseen ja armonvälineiden vastuulliseen hoitamiseen? Vai onko Kristus-saarna jäänyt kaiken muun, ajallisen ja ihmiskeskeisen kirkkopolitikoinnin, jalkoihin?
Pelastavan uskon saamista varten Herra on asettanut evankeliumin opettamisen ja sakramenttien jakamisen viran. Sanaa ja sakramentteja välineinä käyttäen lahjoitetaan Pyhä Henki, joka niissä, jotka kuulevat evankeliumin, vaikuttaa uskon missä ja milloin Jumala hyväksi näkee. (Augsburgin tunnustus) Kunnioitetaanko tätä virkaa ja siihen liittyvää Herramme käskyä tässä uudessa kirkossa?
Luther keskittyi viimeisinä elinvuosinaan erityisesti antinomismia vastaan opettamiseen. (Lue hänen viimeisistä opetuksistaan koottua Genesis-kommentaaria.) Antinomismi eli lain kieltäminen tarkoittaa sitä, että kirkossa ja sen saarnatuolista ei julisteta selvää ja yksityiskohtaista arkielämän ongelmiin tarttuvaa kymmenen käskyn selitystä. Antinomistisen saarnan jälkeen kuulija ei tunne olevansa velvoitettu parannukseen arkipäivän elämässä eikä ennen kaikkea ole kauhistuneella omallatunnolla omien syntiensä tähden. Luterilaisessa kirkossa julistetaan selvää ja terävää lakia, joka ajaa kuulijansa parannuksentekijän penkkiin, katumaan syntejään ja etsimään Herralta uutta voimaa kilvoitukseen. Kuuluuko tällainen parannussaarna tässä uudessa kirkossa?
Lutherin opetuksien mukaan saarnamiesten tulee keskittyä ensiksi ja erityisesti niihin ongelmiin, jotka ovat suurimmat ja ilmeisimmät. Mitkähän mahtaisivat olla meidän maamme suurimmat ongelmat? Jumalasta eli Hänen sanastaan, Pyhästä Raamatusta, luopuminen (1. käsky), jumalanpalveluksien ja raamatunluvun laiminlyönti (3. käsky), lasten tappaminen äitinsä kohtuun (5. käsky), avosuhteet ja puolison vaihtaminen (6. käsky), Herran asettaman saarnaviran muuttaminen (1. ja 4. käsky), ruokoton kielenkäyttö (2. ja 8. käsky) jne. Opettaako tämä uusi kirkko järjestelmällisesti ja määrätietoisesti tätä kaikkea vastaan?
Eli onko tuo uusi perustettu kirkko nimensä mukaisesti evankelis-luterilainen? Ikävä kyllä, ei ole. Marraskuussa vuonna 1986, kun Herran asettamasta saarnavirasta kirkolliskokouksessa luovuttiin, tuli perustetuksi uusi kirkko. Tuo kirkko on sen jälkeen määrätietoisesti kohta ja kerta toisensa jälkeen lyönyt poikki siteitään Kristuksen kirkkoon. Kunnioitetun piispamme Matti Kalevi Väisäsen erottaminen Suomen ev.lut. kirkon pappisvirasta vahvistaa sen, että tuo uusi kirkko ei seiso Jumalan sanan ja sitä oikein opettavan luterilaisen tunnustuksen pohjalla. Kukaan ei ole voinut osoittaa, että piispa Väisänen olisi rikkonut pappisvalaansa, toisin kuin valtaosa kansankirkon papistosta.
Past. Juha Muukkonen, Tornio
