JulkaisumuotoPDF
Bookmark and Share
Juha Muukkonen
Miksi rakastava Jumala sallii katastrofit?
Luuk. 13

 

Raamattuopetus 22.7.2011 tapahtuneen Norjan joukkosurman äärellä (Luuk. 13:1-5)
 
Raamatunkäännös: KR 1933/38
 
 
JÄSENNYS:
1. KATASTROFIEN LÄHIHISTORIA
2. IHMISTEN TAPPAMINEN
3. OVATKO KATASTROFEISSA KUOLLEET ERITYISESTI ANSAINNEET TUHONSA?
4. ESIMERKKEJÄ SYNNISTÄ JA JUMALAN RANGAISTUKSESTA
5. MIKSI MAAILMASSA ON NIIN PAHA OLLA?
6. TEKEEKÖ JUMALA VÄÄRIN SALLIESSAAN LUONNON JA TOISTEN IHMISTEN TEHDÄ TUHOJAAN?
7. JUMALA RAKASTAA LUOMAANSA IHMISTÄ
8. TEE PARANNUS!
 
 
1. KATASTROFIEN LÄHIHISTORIA
 
Suuret katastrofit jäävät lähte­mättö­mästi mieleen. Missä olit, kun kuulit ensimmäistä kertaa 11.3.2011 tapahtuneesta Japanin maanjäristyksestä ja sitä seuranneesta Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudesta, kuolleita yli 15 000? Taloudellista vahinkoa on arvioitu aiheutuvan noin 140 miljardia euroa.

Muita tunnettuja lähiaikojen katastrofeja ovat esimerkiksi

- hurrikaani Katrina, joka iski 25.8.2005 Pohjois-Amerikassa erityisesti New Orleansin kaupunkiin, aiheuttaen valtavaa aineellista tuhoa (noin 200 miljardia dollaria) ja tuhansia kuolleita

- Intian valtameren maanjäristys 26.12.2004 ja sen aiheuttaman hyökyaalto eli tsunami, yli 200 000 kuollutta, suomalaisia 179

- Yhdysvalloissa lentokonekaappausten avulla tehdyt terrori-iskut 11.9.2001, lähes 3 000 kuollutta

- Estonia-laivan uppoaminen 28.9.1994 Itämerellä, 852 kuollutta

- Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus 26.4.1986 Ukrainassa, joka aiheutti tuhansien ihmisien kuoleman ja arviolta 150 miljardin dollarin aineelliset vahingot

- Toinen maailmansota 1.9.1939 - 2.9.1945, 97 000 kuollutta suomalaista, muualla maailmassa yli 60 miljoonaa; natsi-Saksa tuhosi 6 miljoonaa juutalaista

- kansansurmia on tapahtunut Turkissa (armenialaiset), Neuvostoliitossa, Kiinassa, Kambodžassa, Ruandassa, Bosniassa jne.

- Ensimmäinen maailmansota 28.7.1914 - 11.11.1918, noin 16 miljoonaa kuollutta

- Titanic-laiva törmäys 15.4.1912 Pohjois-Atlantilla jäävuoreen ja uppoaminen, yli 1 500 kuollutta

Listaa voisi jatkaa kotimaan katastrofeilla:

- Lapuan patruunatehtaan räjähdys 13.4.1976, 40 kuollutta

- kauppakeskus Myyrmannin räjähdys 11.10.2002 Vantaalla, 7 kuollutta

- Jokelan koulusurmat 7.11.2007 Tuusulassa, 9 kuollutta

- Kauhajoen koulusurmat 23.9.2008, 11 kuollutta

- Suomen historian hirvittävin surmatyö on tapahtunut vuonna 1970 säädetyn aborttilain jälkeen, yli 500 000 kuollutta

Viimeisimpänä listalle tulee Norjan kauhea terroriteko, perjantaina 22.7.2011 Anders Behring Breivikin toteuttama pommi-isku ja joukkosurma Oslossa, ainakin 76 kuollutta.

 

2. IHMISTEN TAPPAMINEN

Hengen riistäminen toiselta ihmiseltä on viidennen käskyn 'Älä tapa' rikkomista. Saatana on ollut murhaaja alusta alkaen. Jokainen, joka terroritekoihin ryhtyy, on avoimesti Perkeleen toimien jatkaja. Laillisen esivallan käskystä on toki maata ja yhteiskuntaa puolustettava pahan hyökkäyksiltä, tarvittaessa vaikka asein.

Jeesus sanoo: "Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä." (Joh. 8:44)

"Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja; ja te tiedätte, ettei kenessäkään murhaajassa ole iankaikkista elämää, joka hänessä pysyisi." (1. Joh. 3:15)

"Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema." (Ilm. 21:8)

Massamurhaajakin voi pelastua, jos tunnustaa syntinsä ja uskoo Herraamme Jeesukseen Kristukseen. Golgatan ristillä kärsittiin myös kaikkien hirmutekojen vaatima iankaikkinen rangaistus. Mutta tuosta sovituksesta ei ole mitään hyötyä niille, jotka eivät kadu syntiään ja ota uskossa vastaan anteeksiantamusta.

 

3. OVATKO KATASTROFEISSA KUOLLEET ERITYISESTI ANSAINNEET TUHONSA?

Sain seuraavan tekstiviestin puhelimeeni vajaa viikko Norjan katastrofin jälkeen (28.7.2011): "Shalom Ystävät, illalla luin watch.org sivuilta, että Norja 18.7. Ilmaisi olevansa YK syyskuun kokouksessa palestiinalaisten kannalla jakamassa Jerusalemia. Ja Israelin Pyhä otti varjelevan kätensä pois ja tämä on tulos. Rukoillaan Suomeen lisää esirukoilijoita Israelille, että meidän johtajat ei liity Israelia kiroavien joukkoon. Rukousterveisin ..."

Ovatko norjalaiset siis ansainneet kohtalonsa? Ovatko kuolleet ihmiset, heidän omaisensa ja koko Norjan valtio muita syntisempiä, koska saivat kokea näin kauheita?

Jeesukselle kerrottiin aikanaan sen aikaisista mieltä järkyttä­neiden katastrofien uhreista: "Samaan aikaan oli saapu­villa muutamia, jotka ker­toivat hänelle niistä galilealaisista, joiden veren Pilatus oli sekoittanut heidän uhriensa vereen.  2. Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: 'Luuletteko, että nämä galilealaiset olivat syntisemmät kuin kaikki muut galilealai­set, koska he saivat kärsiä tämän?  3. Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte.  4. Taikka ne kahdek­santoista, jotka saivat surmansa, kun torni Siloassa kaatui heidän päällensä, luulet­teko, että he olivat syyllisemmät kuin kaikki muut ihmiset, jotka Jerusalemissa asuvat?  5. Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte.'" (Luuk. 13:1-5)

Joidenkin ihmisten äkillinen ja kauhistuttava tuhoutuminen muistuttaa meitä jokaista siitä, että kerran me kaikki jou­dumme kuolemaan ja taivaallisen tuomioistuimen eteen. Tiettyjen ihmisten äkillinen kuolema ei syvimmältään kuitenkaan johdu siitä, että he olisivat tehneet jon­kun tietyn nimettä­vissä olevan synnin elämäs­sään. Jos Jumala rankaisisi tällä tavoin, kuolisimme jokainen heti paikalla tähän paikkaan.

 

4. ESIMERKKEJÄ SYNNISTÄ JA JUMALAN RANGAISTUKSESTA

Moni on kuitenkin pohtinut, osoittaako Jumala kuitenkin näillä hirvittävillä tapahtumilla jotain tiettyä asiaa: Esimerkiksi:

- Intian valtameren hyökyaallolla tuomiota Thaimaan lomarannikon loputtoman syvälle synnille ja riettaudelle. Onhan tunnettu tosiasia, että Thaimaassa on miljoonia prostituoituja ja lähes avoin huumeiden myynti ja käyttö. Esimerkiksi Phuketissa olivat näiden syntien lisäksi myös jokapäiväistä elämää sekä maksulliset että maksuttomat homoseksuaaliset suhteet ja pedofilia. Indonesian osalta on pohdittu sitä, salliko Jumalan tuhon siksi, että tuossa maailman väkirikkaimmassa muslimimaassa on osoitettu penseyttä ja avointa torjuntaa kristillistä lähetystyötä kohtaan.

- Pohjois-Amerikan hurrikaanien yhteydessä on pohdittu sitä, olisiko niillä yhteyttä tuhoalueella vuosikymmeniä järjestettyihin homomarsseihin sekä okkultistisiin voodoo-menoihin.

- Oliko Estonian uppoaminen Jumalan rangaistus näille Itämeren uiville haureuden, riettauden ja juopottelun pesille?

- Liittyykö rahamaailman ns. musta maanantai 19.10.1987, jolloin osakekurssit romahtivat, homoseksuaalisuuden avoimeen hyväksymiseen? Kuutta päivää aiemmin Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washington D.C.:ssä oli pidetty suuri homomarssi.

- Korviini on tullut tieto, että muutamaa päivää ennen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuutta silloisen Neuvostoliiton sotilaat olisivat tehneet ratsian maanalaiseen kristilliseen seurakuntaan ja juoneet viinin, joka oli pyhitetty Herran Pyhäksi Ehtoolliseksi.

Myös Raamatussa on nähtävissä esimerkkejä synnistä ja siitä seuraavasta (pikaisesta) rangaistuksesta:

- Aadam ja Eeva lankeavat syntiin, jonka seurauksena on maailmanhistorian ensimmäinen verenvuodatus ja kuolema: Herra valmistaa syntisen peitteeksi nahkavaatteet (1. Moos. 3:21)

- Sodoman ja Gomorran tuhoaminen riettaan syntielämän ja homoseksuaalisuuden tähden (1. Moos. 19)

- Aakan, Karmin poika, varasti Herralle pyhitetystä Jerikoa valloitettaessa. Seurauksena oli israelilaisten häviö Ain taistelussa (36 kaatunutta israelilaissotilasta). Rangaistukseksi Aakan ja koko hänen perheensä tuomittiin kuolemaan kivittämällä, lisärangaistuksena vielä ruumiiden ja koko omaisuuden polttaminen (Joos. 7:25-26).

- Ananias ja Safiira valehtelevat seurakunnan edessä. Rangaistukseksi molemmat kuolevat samana päivänä (Apt. t. 5)

 

Listaa tällaisesti synnin ja rangaistuksen selvästä yhteenkuuluvuudesta voisi toki jatkaa, mutta sittenkin suora rankaiseminen tietystä synnistä on vain esimerkkiluonteista. Todella paljon syntiä ja pahuutta jää suoraan ja välittömästi tässä ajassa rankaisematta. Ja jos näin ei olisi, niin kukapa meistä enää olisi hengissä tai mikään kaupunki pystyssä? Kaikkein syvin asia synnissä ja rangaistuksessa on Jeesuksen risti: Ihminen lankesi syntiin, ihmiseksi syntynyt Jumalan Poika kärsi langenneelle kuuluvan kuolemanrangaistuksen.

Paljon enemmän kuin Jumalan lähettämästä suorasta rangaistuksesta katastrofeissa on kysymys siis varoituksesta, esimerkistä. Jumalan muistuttaa katastrofeilla meitä siitä, että synnistä ja sen harjoittamisesta seuraa tuska ja hätä, kuolema ja hukkuminen.

 

5. MIKSI MAAILMASSA ON NIIN PAHA OLLA?

Tus­kamme alkusyynä onkin lopulta aina Aada­min ja Eevan alku­lan­kee­mus, johon me kaikki olemme heidän perillisi­nään osallisia. Ihmisen lihallinen ja luonnolli­nen Juma­lasta pois­kääntymi­nen, Hänen sanansa hylkäämi­nen ja Hänestä erossa kulke­mi­nen on ahdistustem­me varsi­nainen ja pohjim­mainen syy.

Tässä perisynnissä on pohjimmainen syy ja alkuperä kaikkiin ahdinkoihim­me, sai­rauksiim­me ja lopulta myös ruumiin kuolemaamme. Tämä lihallinen ja syntinen ruumis ei voi koskaan periä taivasten valtakun­taa, ja siksi sen on meidän jokaisen koh­dal­la tultava maaksi jälleen. Sieltä maasta Herra herättää meille, Hänen omil­leen, viimeise­nä päivänä uudet, synnistä, sairaudesta ja kuolemasta vapaat taivasruumiit. Niidenkin kohdalla, jotka ovat silloin Herran päivänä eli maailmanlo­pun päivänä elossa ja uskossa odotta­massa Herraa, tapahtuu muu­tos­prosessi. Tämä nyt näkyvä ruumis pannaan pois ja Herra muuttaa sen kokonaan uudeksi.

Perimmäinen syy sille, miksi maa järisee ja hyökyaallot sekä hirmumyrskyt tekevät hirvittävää tuhoaan tappaen kerralla jopa satojatuhansia ihmisiä, on kerrottu jo Raamatun alkulehdillä.

Jumala sanoo ensimmäiselle ihmiselle Aadamille syntiinlankeemuksen jälkeen: "Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: 'Älä syö siitä', niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi; 18. orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. 19. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman." (1. Moos. 3:17-19)

Ensimmäiselle ihmiselle, Aadamille, oli annettu tehtäväksi viljellä, varjella ja vallita luomakuntaa. Tuo vastuutehtävä oli niin tärkeä, että rikkoessaan Jumalan käskyä vastaan Aadam ei vetänyt rangaistusta ainoastaan itsensä, vaan myös hallitsemansa luomakunnan päälle. Tähän valtaan ja valtaan kiinteäsi liittyvään vastuuseen, jonka seuraukset ulottuvat vallankäyttäjän itsensä ulkopuolelle, liittyviä esimerkkejä on helppo löytää omasta elämästämme.

Jos esim. vanhemmat eivät kanna vastuuta lapsistaan, niin lapset joutuvat tästä suuresti kärsimään. Jos bussinkuljettaja ajaa humalassa tai ylinopeutta, tappaa hän pahimmassa tapauksessa myös kaikki matkustajat ja jopa vastaantulevat. Jos sotatilanteessa sotapäällikkö ei ole tilanteen tasalla, saattaa sen tähden suuret määrät sotamiehiä kuolla ja haavoittua. Jos pastori opettaa seurakuntaansa ihmistekoisella puutaheinällä Jumalan sanan sijasta, niin sanan kuulijat luopuvat oikeasta uskosta ja joutuvat kadotukseen. Jos kansan johtajat tekevät jumalattomia päätöksiä, kärsii koko kansa.

Syntiinlankeemuksen tähden paratiisissa vallinnut Jumalan luomistyön hyvyys ja siunaus vaihtui kuolemaan ja kiroukseen. Ensimmäisen ihmisen Aadamin lankeaminen syntiin toi mukanaan kirouksen koko maailmalle, kaikille maailman kansoille. Kuolema ja hätä ovat seurausta ihmiskunnan kapinoinnista eli synnistä Jumalaa vastaan.

Olemme jokainen Aadamin lapsia, ja ansaitsemme pahuudellamme kuoleman ja tuhon. Jokaisessa meissä virtaa langenneen Aadamin veri. Kukaan meistä ei voi irrottautua syntyperästään osana syntiin langennutta ihmiskuntaa. Niin kuin orjantappura väistämättä tuottaa orjantapparan siemeniä, niin myös ihminen väistämättä siittää hengellisesti kuolleita ja syntisiä lapsia. Synnymme jokainen tähän maailmaan lihallisen ja syntisen ihmissuvun jäseniksi.

"Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. 6. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki." (Joh. 3:5-6)

 

Olemme oman fyysisen synty­mämme perusteella jokainen hengel­li­sesti kuol­leita ja pelastuksesta osattomia. "Niinkuin kirjoi­tettu on: 'Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmär­täväis­tä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; kaikki ovat poiken­neet pois, kaikki tyynni kelvotto­miksi käyneet; ei ole ke­tään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.'" (Room. 3:10-12 [Ps. 14:3, 53:4])

 

Samoin Daavid todistaa omasta alkuperäs­tään: "Kat­so, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnis­sä siittänyt." (Ps. 51:7)

 

6. TEKEEKÖ JUMALA VÄÄRIN SALLIESSAAN LUONNON JA TOISTEN IHMISTEN TEHDÄ TUHOJAAN?

Jumala loi maailman ja ihmisen alun perin hyväksi. Jumala ei ole tuonut maailmaan syntiä ja kuolemaa. Ne tulivat ihmisen elämään vasta sen jälkeen, kun ihminen valitsi uskonsa kohteeksi Jumalan sanojen sijasta Jumalan vastustajan, Saatanan (1. Moos. 3). Jumala oli yksiselitteisesti kieltänyt ja varoittanut ihmistä hyvän- ja pahantiedon puun hedelmän nauttimisesta.

"Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä. 16. Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: 'Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista, 17. mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman'." (1. Moos. 2:15-17)

Maailman ja elämän säännöt ja lainalaisuudet olivat paratiisissa selvät ja yksinkertaiset: Jos ihminen pysyisi uskon kuuliaisuudessa Jumalaa kohtaan, pitäisi Jumala ihmisestä kaiken pahan loitolla. Jos ihminen sen sijaan rikkoisi Jumalan sanaa vastaan, olisi seurauksena rangaistuksista ankarin, kuolema. Mitään väärää Jumalan ihmiselle antamassa rangaistuksessa ei ole. Ihminen on osansa itse valinnut. Ja turha on kenenkään yrittää valheellisesti uskotella, että jos hän olisi Aadamin ja Eevan sijasta ollut paratiisissa, niin lankeemusta ei olisi tapahtunut.

Jumala ei tee mitään väärää, pyhyytensä ja vanhurskautensa vastaista rangaistessaan ihmistä kuolemalla. Se on oikeudenmukaista, koska Jumala loi ihmisen nimenomaan elämään pyhää, puhdasta ja totuudellista elämää Jumalaa ja Hänen sanaansa rakastaen ja kunnioittaen. Koska ihminen ei tähän luomistarkoitukseensa suostunut, on Luojalla toki oikeus luomaansa ja omistamaansa rangaista - ja kukapa sen oikeuden voisi kaikkivaltiaalta pois ottaa? Moni ihminen syyttää kärsimyksistään Jumalaa, mutta ei Jumala ole pahuuden alkulähde. Jobkin syytti aikanaan Jumalaa kärsimyksistään, mutta joutui lopulta tunnustamaan olleensa väärässä.

"Silloin Job vastasi Herralle ja sanoi: 2. 'Minä tiedän, että sinä voit kaikki ja ettei mikään päätöksesi ole sinulle mahdoton toteuttaa. 3. 'Kuka peittää minun aivoitukseni taitamattomasti?' Siis on niin: minä puhuin ymmärtämättömästi, asioista, jotka ovat ylen ihmeelliset minun käsittää. 4. Kuule siis, niin minä puhun; minä kysyn, opeta sinä minua. 5. Korvakuulolta vain olin sinusta kuullut, mutta nyt on silmäni sinut nähnyt. 6. Sentähden minä peruutan puheeni ja kadun tomussa ja tuhassa.'" (Job 42:1-6)

Jumala on niin suuri ja mahtava, että ei meillä pienillä tomuhiukkasilla ole mahdollisuutta ryhtyä Hänen tuomareikseen ja arvostelijoikseen. Herra on pyhä ja oikeudenmukainen, eikä Hänessä ole vääryyttä. Apostoli Paavali kirjoittaa samasta asiasta Roomalaiskirjeessään.

"Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa, 19. sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut. 20. Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa, 21. koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.

 

22. Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet 23. ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.

 

24. Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa, 25. nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen.

 

26. Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen; 27. samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti.  28. Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia.

 

29. He ovat täynnänsä kaikkea vääryyttä, pahuutta, ahneutta, häijyyttä, täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahanilkisyyttä; 30. ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita, Jumalaa vihaavaisia, väkivaltaisia, ylpeitä, kerskailijoita, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia, 31. vailla ymmärrystä, luotettavuutta, rakkautta ja laupeutta; 32. jotka, vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät." (Room. 1:18-32)

Kaik­kivalti­aan ja hyvän Jumalan sallimat järkyttävät katastrofit ja pahan rajut hyökkäyk­set ja iskut muistutta­vat meitä siitä, että olemme syntistä sukukuntaa, joka ansaitsee oikeudenmukaisesti kuolemanrangaistuksen. Jumala ei tee tässä tuomiossaan mitään väärää. Ei ole poliisin, tuomarin tai vanginvartijan vika, jos murhaan syyllistynyt vangitaan, tuomitaan ja laitetaan kärsimään rangaistustaan. Murhaaja rikkoo Jumalan käskyä vastaan, ja joutuu rangaistavaksi - myös iankaikkisesti, jos ei saa parannuksen armoa.

Maailmansisäisesti ja ajallisesti ajateltuna moni tapettu/murhattu on kuollut viattomana, esim. abortoidut. Mutta Jumalan edessä kukaan ei voi sanoa: "En ole ansainnut kuolemaani!" Jokainen meistä on ansainnut Aadamissa tekemämme väärän valinnan tähden kuoleman.

"... kaikki kuolevat Aadamissa" (1. Kor. 15:22) "... yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi ... yhden lankeemuksesta monet ovat kuolleet ... sillä tuomio tuli yhdestä ihmisestä kadotukseksi ... yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden kautta ... yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi ... yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi..." (Room. 5:12, 15, 18, 19)

 

7. JUMALA RAKASTAA LUOMAANSA IHMISTÄ

Jumala ei kuitenkaan jättänyt luomaansa ihmistä synnin, kuoleman ja Perkeleen eli SKP:n valtaan. Hän lähetti suuressa armossaan maanpäälle oman ainoan Poikansa, oman persoonallisen Viisautensa ja Voimansa, oman Silmäteränsä ja Sydämensä, oman Rakkautensa ja Totuutensa. Ja Poika tuli nimenomaan kärsimään rangaistuksen Jumalan rakastamien ihmisten puolesta. Poika syntyi ihmiseksi maailmaan, jotta Hän menisi helvettiin meidän puolestamme, ottaisi meidän puolestamme vastaan kaikki pahan palavat nuolet omaan lihaansa. Poika tuli, jotta Hän hukkuisi meidän puolestamme - hukkuisi omaan vereensä Golgatan ristillä.

Tässä maailmassa meillä on synnin tähden ahdistus: Yksin Jeesuksessa on vapautus omasta ja tois­ten läpikotai­sesta syntisyydestä ja pahuudesta sekä luonnon tuhovoimista.

Jeesus sanoo: "Tämän Minä olen teille puhunut, että teillä olisi Mi­nussa rauha. Maailmas­sa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvalli­sella mielellä: Minä olen voittanut maail­man." (Joh. 16:33)

Ruumiimme kyllä kuolee ajallaan tässä pian katoavassa maailmanajassa, mutta Jeesukseen uskossa liittyessämme saamme tilalle monin verroin paremman majan: uuden ja puhtaan taivasruumiin.

Kristityn eli Jeesuksen oman ei tarvit­se pelätä katastrofeja eikä maailman rauhaa järkyttäviä onnettomuuksia, sotia tai terrori-iskuja. Jeesuksen omana elävä on täysin turvassa: mikään paha ei voi häneen sattua, jollei Jumala sitä rak­kaudessaan, kaikkitietävyydes­sään ja -valtiudessaan näe hyväksi sallia. Jeesus on vastaus kaikkiin ihmistä ahdistaviin kysymyksiin: Hänessä ihmisen luonut ja ihmistä suunnattomasti rakastava Jumala on val­mistanut pääsyn pois ihmisen oman pohjatto­man pahuuden valtapiiristä.

Jeesus ja Hänen Ristinsä on vastaus kysy­myk­seen, miten Kaikkivaltias Juma­la voi sallia pahan ja silmit­tömän murhaajan jatkuvan voittokulun täällä maan päällä. Ristillä Jumala osoittaa sen, että Hän on valmis ottamaan vastaan ja kärsimään itse kaiken luomansa ihmis­kunnan pa­huuden. Jumalaa emme voi siis vähimmässäkään määrin syyttää luonnon ja ihmisten pahuudes­ta. Päin­vastoin; Hän voi syyttää meitä meidän pahuudes­tamme. Ja niin Hän tulee kerran niiden kohdalla tekemään­kin, jotka eivät nöyrry ottamaan vastaan syntisille ja epäon­nistuneille tarjottavaa Jeesuksen veren armoa ja anteeksian­tamusta.

 

8. TEE PARANNUS!

Juuri tänään on siis oikea aika tehdä parannus eli kääntyä pois Raamatun vastaisesta syntielämästä ja kilvoitella siinä, että ei tuottaisi häpeää Jeesuksen rakkaalle nimelle.

Se, joka on tähän asti pitänyt elämässään tärkeämpänä jotain muuta asiaa kuin Herran Raamatussa ilmoittamaa tahtoa, saa tänään sitoutua täyteen ja kokonaiseen Jumalan sanaan. Se, joka on tähän asti vain laiskasti ja harvoin rukoillut, saa aloittaa tänään uuden kauden elämässään. Se, joka on kiroil­lut ja puhunut sopimattomia, saa laittaa kieleensä puhtauslu­kon. Se, joka on laiminlyönyt seurakunnan kokoontumisen yhteen sanan ja ehtoolli­sen äärelle, saa jos suinkin mahdollista ohjata tästä lähtien pyhäpäivisin - ja toivon mukaan joskus viikollakin - aske­leensa Jumalan antaman järjestyksen mukaisiin jumalanpal­veluksiin, seuroihin, raamattupiireihin ja uskovien yhteyteen.

Se, joka on rikkonut Suomen lakeja vastaan, saa nyt tunnus­taa rikoksensa ja rikkeensä ja alkaa noudattaa yhteistä järjestystä. Se, joka on sydämessään kantanut katkeruutta, vihaa ja kostoa toisia kohtaan, saa nyt antaa Jeesuksen tähden anteeksi ja osoittaa vaikeille ihmisille ystävällisyyttä ja kärsivälli­syyttä. Se, joka on syyllistynyt tai kehottanut aborttiin, saa nyt tunnustaa tuon veritekonsa ja luottaa siihen, että Jeesuksen veri puhdistaa veriruskeat­kin synnit. Se, joka on toista sanoillaan loukannut, saa nyt pyytää anteeksi ja valuttaa katumuksen öljyä läheistensä kipeisiin haavoihin. Se, joka on elänyt avosuhteen haureudessa, saa nyt antaa Jumalan sanan osoittaman arvon elinikäiselle aviolii­tolle. Se, joka on sydämessään tai lihassaan pettänyt avio­puolisoaan, saa tuoda syntinsä ristin juurelle ja pyytää itselleen voimaa puhtaaseen elämään.

Se, joka on anastanut toiselle kuuluvaa tai käyttänyt yhteistä omaisuutta salassa vain omaksi hyväkseen, saa nyt nöyrtyä yksin­kertaisempaan ja vaatimattomampaan elämäntapaan kuluttaen vain sen, minkä on itse rehellisellä työllään tai muuten lain mukaan itselleen tulevilla tuloillaan saanut. Se, joka on valehdellut ja pahaa toisista puhunut, tehköön parannuk­sen, ja himoa sydämessään hellitelleet viekööt sydämensä Golgatal­le puhdistumaan.

Jos emme suostu ylpeydessämme ja kirotussa epäuskossam­me tekemään näistä ja muista Raamatun synneiksi osoitta­mista asioista parannusta, joudumme kerran kohtaamaan armottoman tuomarin, joka vaatii meidät tilille vähäisim­mästä­kin teosta, laiminlyönnistä ja jopa pienim­mästä sanas­ta­kin. "... jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, pitää heidän tekemän tili tuomiopäivänä." (Matt. 12:36)

 

Niille puolestaan, jotka tunnusta­vat syntinsä ja pyytävät Ristiinnaulitun Jeesuksen nimessä armoa, vuodate­taan täysi anteek­siantamus ja heille tullaan lahjoittamaan ikuinen elämä taivaassa.