JulkaisumuotoPDF
Bookmark and Share
Juha Muukkonen
Alkukertomukset ja Mooseksen kirjat
1. Moos. 1

 

 

 
Raamatunkäännös: KR 1933/38
 
 

ALKUKERTOMUKSET

Ensimmäisen Mooseksen kirjan (hepr. berē’šī́t בְּרֵאשִׁית   alussa, kreik. génesis γένεσις syntyminen) yhdessä­toista ensimmäisessä luvussa (1Moos. 1:1 - 11:26) ker­rotaan seuraavista pää­aiheista: 1. luomi­nen, 2. syntiinlan­kee­mus

3. Kain ja Aabel, 4. vedenpaisumus ja 5. Babylonin torni.

 

Luvut 1-11 antavat vastauksen ky­symyksiin, miten alkoivat 1. maailma (1Moos. 1),  2. ihmissuku (1Moos. 2), 3. synti (1Moos. 3), 4. pelastus (1Moos. 3:15), 5. perhe-elämä (1Moos. 4:1), 6. ihmisten yhteiselämä eli sivi­lisaatio (1Moos. 4-9) ja 7. kansakunnat ja kielet (1Moos. 11).

 

Yhteyden tasot ja niiden rikkoutu­minen: 1. yhteys Jumalaan (1Moos. 1:27, 2:8, 3:23), 2. yhteys puolisoon (3:7, 3:12), 3. yhteys luontoon ja eläimiin (3:18, 3:21), 4. yhteys veljeen (4:8), 5. yhteys perheessä (9:18-27) ja 6. yhteys kansojen kesken (11:8).

 

Kertomusten perussävy: Ihminen on aina uskoton. Jumala on kuitenkin aina uskollinen: Herralla on ollut pelastussuunni­telma valmiina jo alusta asti.

 

Vaimon luominen syvään uneen vaivutetun miehen kyljestä on esikuva seurakunnan luomisesta kuoleman uneen vaivutetun Uuden Aadamin kyljestä, siitä valuvasta verestä ja vedestä (1Moos. 2:21-24, Joh. 19:34, Ef. 5:31-32).

 

Käärmeen ja vaimon siemenen välinen vihollisuus ja erityisesti käärmeen isku siemenen kantapäähän (naulat ristillä) sekä käärmeen pään murskaaminen (kuoleman voittaminen Jeesuksen ylösnousemuksessa) saarnaavat meille ihanaa evankeliumia Kristuksesta (1Moos. 3:15).

 

Muita keskeisiä Messias-ennustuksia:

- tapettujen eläinten nahat (3:21)

- Aabelin veriuhri (4:4) ja kuole­ma (4:8)

- Hanok (5:24)

- arkki (7:1,7)

- liitto ihmisen kanssa, sateen­kaariliitto (8:20 - 9:17)

- hurskasten esikuvien ketju: Aabel (4:4) - Hanok (5:24) - Nooa (6:9)

 

Kuka on kirjoittanut?

 

Mooses on kirjoitta­nut ainakin osan Mooseksen kirjoina tuntemistamme teksteistä. Kuitenkin esim. kertomus Mooseksen kuolemasta (5Moos. 34), lienee jonkun muun kuin Mooseksen itsensä kirjoittama. Varhaisen Lähi-idän historiasta tiedämme, että kirjalliset teokset eivät kuitenkaan aina välttämättä olleet konk­reettisesti nimeltä mainitun kir­joittamia. Myös UT:ssa näkyy tämä tapa käyttää kirjuria. Esim. Roomalaiskirjeessä Paavalin kirjurina on ollut Tertius, joka myös lähettää omat terveisensä Rooman seurakunnalle (Room. 16:22). Joosua, Mooseksen palvelija, on hyvin voinut toimia myös kirjurina. Hän olisi luonnollinen kirjoittaja myös esim. Mooseksen kuolinkertomukselle.

 

”Ja Herra sanoi Moosekselle: "Kirjoita tämä kirjaan muistoksi ja teroita se Joosuan mieleen: Minä pyyhin pois amalekilaisten muiston taivaan alta".” (2Moos. 17:14)

 

”Sitten Mooses kirjoitti kaikki Herran sanat. Ja hän nousi varhain seuraavana aamuna ja rakensi alttarin vuoren juurelle sekä pystytti kaksitoista patsasta Israelin kahdentoista sukukunnan mukaan.” (2Moos. 24:4)

 

”Ja Herra sanoi Moosekselle: "Kirjoita itsellesi nämä sanat, sillä näiden sanojen mukaisesti minä olen tehnyt liiton sinun ja Israelin kanssa". 28. Ja hän oli siellä Herran tykönä neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä syömättä ja juomatta. Ja hän kirjoitti tauluihin liiton sanat, ne kymmenen sanaa.” (2Moos. 34:27).

 

Jeesus: ”Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut. 47. Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te uskoisitte minun sanojani?" (Joh. 5:46-47)

 

Stefanus: ”Ja Mooses kasvatettiin kaikkeen egyptiläisten viisauteen, ja hän oli voimallinen sanoissa ja teoissa.” (Ap.t. 7:22).

 

 

Yksitoista Sukutaulua (hepr. toledot)

 

Ensimmäinen Mooseksen kirja (jakeeseen 37:2a asti) muodostuu yhdestätoista sukutaulusta (hepr. tōledṓt תּוֹלֵדוֹת   sukuhistoria tai sukutaulu): 1Moos. 2:4a, 5:1a, 6:9a, 10:1a, 11:10a, 11:27a, 25:12a, 25:19a, 36:1, 36:9, 37:2a.

 

Kyseessä on aina loppulause - tämä oli sen ja sen sukuhistoria. Sukutaulu-sanat saat­taa tarkoittaa edel­tävän jakson lähdettä, ts. kerto­muk­sen tallentajaa tai välittäjää, mahdollises­ti jopa kyseisen savitaulun omistajaa. Kirkkoraamattujen käyttämä ilmaus ”Tämä on kertomus sen ja sen suvusta” pitäisi pikemminkin olla muodossa: ”Tämä oli sen ja sen (välittämä, tallentama, kertoma) sukuhistoria.”

 

Taulu 1: 1:1 - 2:4a Maail­man alku

Taulu 2: 2:4b - 5:1a Aadamin kertomukset

Taulu 3: 5:1b - 6:9a Nooan kertomukset

Taulu 4: 6:9b - 10:1a Nooan poikien kerto­muk­set

Taulu 5: 10:1b - 11:10a Seemin kertomukset

Taulu 6: 11:10b - 11:27a Terahin kertomukset

Taulu 7: 11:27b - 25:12a Isma­elin kertomukset

Taulu 8: 25:12b - 25:19a Iisakin kertomukset

Taulu 9: 25:19b - 36:1 Eesaun (Edomin) kert.

Taulu 10: 36:2 - 36:9 Eesaun, edomilaisten isän, k. Taulu 11: 36:10 - 37:2a Jaako­bin kertomukset

 

Jotkut tutkijat ovat nähneet van­himmissa sukukirjoissa piirteitä sumerin kielestä, eli ne olisi kirjoitettu alun­perin sumerin kie­lellä ja käännetty vasta myöhemmin hepreaksi.