JulkaisumuotoPDF
Bookmark and Share
Juha Muukkonen
Kodin siunaaminen
 
 
 
 
JÄSENNYS:
1. ARKINEN JUMALANPALVELUS PERHE-ELÄMÄSSÄ
2. SOPIVA APU
3. VALTA JA VASTUU
4. KRISTILLINEN AVIOLIITTO PÄHKINÄNKUORESSA
 
EKSKURSSI: VAIMON JA MIEHEN PERUSTARPEET
 
 
1. ARKINEN JUMALANPALVELUS PERHE-ELÄMÄSSÄ
 
Hyvä koolla oleva kristillinen seurakunta, veljet ja sisaret Jeesuksessa Kristuksessa. Meillä on ilo olla kutsuttuna tänään ystäviemme uuteen kotiin. Ja vielä suuremmaksi ilomme tekee se, että saamme olla koolla täällä rakkaan Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Jeesuksen nimeen kokoontuneina veljinä ja sisarina, Jumalan perheväkenä, saamme tässä kodissa kokea häivähdyksen siitä suuresta ilojuhlasta, joka odottaa Jeesuksen omiksi kastettuja ja Häneen uskovia taivaan kodissa. 
 
Jokainen mies ja nainen osoittaa arkisessa elämäs­sään sen, uskooko hän Luojaansa ja suostuuko hän kunni­oitta­maan vaelluksellaan Herraansa. Miehenä ja naisena elämi­nen Jumalan sanan viitoittamalla tavalla on jokapäiväistä, arkista jumalanpalvelusta.
 
Room. 12:1-5: ”Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne. 2. Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä. 3. Sillä sen armon kautta, mikä minulle on annettu, minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut. 4. Sillä niinkuin meillä yhdessä ruumiissa on monta jäsentä, mutta kaikilla jäsenillä ei ole sama tehtävä, 5. niin me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itsekukin olemme toistemme jäseniä.”
 
Suostuminen miehen ja naisen asemaan sellaisena, kuin Jumala on sen tarkoittanut, todistaa myös epäus­koi­sel­le maail­malle Herran omien kunnioitusta ja luotta­musta Juma­laa ja Hänen sanaan­sa kohtaan. Miehen ja naisen väli­sen suhteen toteutu­mista - tai vaihtoehtoi­sesti ka­pinoin­tia - seuraa­vat myös itse taivaan enkelitkin. 1. Kor. 11:10: ”Sentäh­den vaimon tulee pitää päässään val­lanalaisuu­den merkki enke­lien tähden.”
 
”Ja olkaa toinen toisellenne alamaiset Kristuksen pelossa. 22. Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle; 23. sillä mies on vaimon pää, niinkuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja. 24. Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset. 25. Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä.” (Ef. 5:21-25)
 
Lankeemuksen ajassa eläessämme on todettava suoraan, että niin miehet kuin naisetkin ovat raskaasti rikkoneet Jumalan antamaa tehtävää vastaan. Me miehet emme ole suostuneet palvelijan mielenlaatuun; luo­pumaan omasta mukavuudestamme ja omanvoitonpyynnistä perheemme ja seura­kunnan hyväksi. Emme ole ottaneet vaka­vasti Jumalan sanaa: ”Miehet, rakastakaa vai­mojan­ne, niinkuin Kris­tus­kin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä.” (Ef. 5:25)
 
Naiset puolestaan ovat suurin joukoin nousseet kapinaan Jumalan antamaa alamaisuuden tehtävää vastaan. Kummat­kin tarvitsemme parannusta tässä asiassa. Ja ylistys Jeesuksel­le: Tunnustaessamme syntimme ja ne ristin juurelle hylätes­säm­me osoittaa Herra vanhurskautensa ja armonsa. Hän va­pauttaa meidät kai­kesta syyl­lisyydestä ja tuomiosta.
 
 
2. SOPIVA APU
 
Miehelle on annettu valta ja vastuu perheestään. Valta ja vastuu liitty­vätkin aina toisiinsa. Naiselle on puolestaan annettu tehtävä olla miehensä tukena, apuna hädän hetkenä. ”Ja Herra Jumala sanoi: ’Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva’” (1.Moos. 2:18)
 
Kun suomenkielisissä raamatun­käännöksissä puhu­taan naisesta miehelle annet­tuna apuna, niin ajatukset saattavat johtua helposti myös vää­rille urille. Kysymys ei ole missään tapaukses­sa missään apulaisesta tai alamaisesta, jota käsketään ja komennellaan mielin määrin. Vanhan testamentin alkukielessä hepre­assa on tässä kohtaa käy­tet­ty sanaa ’ézer’. Tuo sama sana on myös sanassa Ebeneser eli avun kivi. Tuon ézer-sanan merkitys on vahvemman apua heikommalle, auttajan apua hädässä olevalle. Sanaa käytetään esimerkiksi silloin, kun Jumala auttaa ihmistä.
 
Itse asiassa tässä naisen apuna olemisessa mie­helleen on kysymys naisen arvon korottamisesta, ei alentamisesta. Mies ei kyennyt elämässä pär­jää­mään ja selviytymään yksin, hänelle piti antaa auttaja, tuki; vähän niin kuin suoje­lusenkeli lähetetään heikon ihmisen tueksi. Mutta jos ei miehellä ole varaa yl­peillä suhteessa naiseen, niin ei ole naisella­kaan kuitenkaan varaa kers­kua omasta korkeasta arvostaan miehen edessä. Tässä syntiinlangen­neessa maailmassa nainen on kuitenkin, lankee­muksen tähden, asetettu miehen hallintavallan alle. (1.Moos. 3:16) Ehkäpä Jumala halusi tehdä näin, ettei kumpikaan sukupuoli voisi ylpeillä toistansa vastaan.
 
 
3. VALTA JA VASTUU
 
Miehen tehtävä perheen päänä tuo miehelle ensi­sijaisen vastuun. Miehen tehtävää voisi verrata liikeyrityksen vastuulliseen toimitusjohtajaan tai lehden päätoimittajaan. Häneltä tullaan ensimmäiseksi aina kysymään, ja hänet myös mah­dollisista virheistä ja rikkomuksista aina ensim­mäisenä laitetaan vastuuseen. Sama järjestys on esillä myös ihmiskunnan ensimmäisen rikkomuksen jälkeen. Vaikka Eeva ensimmäisenä rikkoi para­tiisin ainoa kiellon ja sai miehensäkin mukaan kapinaan, niin Jumala vaati kuitenkin ensim­mäisenä Aadamin vastuuseen lankeemuksesta. Juma­la alkoi ensin nuhdella Aadamia.
 
Mies rikkoo raskaasti Jumalan hänelle antamaa tehtävää vastaan luistaessaan hänelle kuuluvas­ta perhevastuusta, jättäessään johtajuuden ja vastuun vaimolleen. Jumala on asettanut sinut, mies - puhun nyt myös itselleni - perheesi pääksi. Meidän on otettava vastuu puo­lisosta ja lapsista vastuu, sekä heidän fyy­si­sestä että henkisestä hyvinvoinnistaan. Se on käy­tännöllistä Kris­tuksen seuraamista. Meidän miesten tehtävänä on tarvittaessa luopua omasta mukavuu­des­tamme ja omis­ta toi­veista­mme toisten tähden. 
 
Ura­mme, työmme ja harrastuksemme joutuvat so­peu­tu­maan perheen tar­pei­den mukaan. Ja kaikkein tär­kein vastuu­alue meillä miehillä on perheen hengellise­n elämän johtajana. Meidän se on näis­sä us­kon asioissa oltava aktiivisia, meidän näytettävä suuntaa ja opetettava muukin perhe­väki Jumalan sanan kuuntelemiseen ja sen to­dek­si elämiseen. 
 
Meidän miesten tehtävä on rakastaa puolisojamme niin kuin Kristuskin rakasti seurakun­taa. Ei väki­valloin alistamal­la, vaan palvele­malla, kuten Jeesuskin palveli eikä etsinyt omaa kun­niaansa. Kuten seurakunta­kin on usein vasta­ha­koinen Herraansa kohtaan ja monessa kohtaa syn­tiin lan­keava, niin ovat myös vai­mot epätäydel­lisiä. Eivät he usein näyttäisi an­sait­sevan sitä kaik­kea hyvää, mitä me olemme heitä koh­taan vel­vol­lisia teke­mään.
 
Mutta me palvelemme ja ra­kas­tamme heitä Kristuksen täh­den. Sen täh­den, että Jee­sus on ensin sinua ja minua rakastanut, palvel­lut ja kärsinyt meitä tuhannen ver­roin enemmän kuin me koskaan voimme vaimojamme ra­kas­taa ja palvel­la. Jos aviovaimo tuntuu vaikealta, niin on hyvä muistaa, että Jumala on antanut juuri sellaisen vaimon, jotta mies oppisi kuuliaisuutta Herraansa kohtaan. Ahdistukset ja vaikeat lähi-ihmiset ovat annetut meille, jotta kasvaisimme uskossa ja toivossa, pitkämielisyydessä ja kärsivällisyydessä.
 
Entä naisen tehtävä? Sinut, vaimo, on Jumala aset­tanut olemaan miehellesi kuuliainen, alamainen. Miehesi tehtävä ei kuitenkaan ole tuo­ta kuuli­ai­suutta sinulta väkipakolla vaatia. Sinä, nainen, selvitä itse tuo asian Ju­ma­lan ja hä­nen sanan­sa, Raamatun, ääressä ja tee sy­dä­mes­säsi, Jumalan edessä, kuuliai­suuden valin­tasi miestä­si kohtaan. Miehesi ei tuota kunnioitusta ja per­heen pään asemaa voi koskaan täysin omilla te­oil­laan ja ominaisuuksillaan ansaita. Ei hän usein - jos koskaan - olisi arvollinen saamaan sinun kuuliai­suuttasi ja kunnioitusta­si. Mutta sinä, vaimo, oletkin ennen kaik­kea sidoksissa Jumalaan. 
 
Vaikka jollakulla olisi aviomiehenä selkärangaton mato, niin vaimo voi häntä silti kunnioittaa, Jeesuk­sen tähden. Jumala on antanut juuri sellaisen miehen, jotta vaimo oppisi ottamaan nöy­rästi vastaan oman osansa. Kyllä Jumala ajallaan myös miehesi muuttaa ja tekee todelliseksi perheenpääksi, jos ja kun sen hy­väksi näkee.
 
Toimiakseen jokaisen perheen ih­mis­suh­teen on kierrettävä Jumalan kautta, joka välis­sä sovit­taa ihmisissä olevat puut­teet. Muistettava on myös, että ihmisen tahdon ja Raamatun opetuksen ollessa ristiriidassa, on aina seurattava Raamattua ja hylättävä ihmisten toiveet. Raamatussa annettuja lakeja ei saa rikkoa, vaikka missä tahansa asemassa oleva ihminen sitä vaatisi tai pyytäisi.
 
Jos nyt kuulet Jumalan puhuttelun tässä miehen ja naisen välisessä suhteessa omassa elämässä­si, niin älä sulje kor­viasi, älä paaduta sydän­täsi. Älä juokse kar­kuun, vaikka mahdolliset muutokset pelottaisivatkin. Ei Jumala tahdo sinua tuomita, vaan armahtaa. Ei hän tahdo lyö­dä rikki yhtään sen enempää, kuin mikä on tar­peellista, jotta uutta voisi rakentaa terveelle ja kestävälle pohjalle. Jeesus on parhain mah­dollinen ja kaikkein turvallisin lääkäri.
 
 
4. KRISTILLINEN AVIOLIITTO PÄHKINÄNKUORESSA
 
Miehen tehtävänä on rakastaa vaimoaan niin kuin Jeesuskin rakasti seurakuntaa eli nähdä vaivaa, tehdä työtä, luopua omastaan ja tarvittaessa kärsiä, jotta vaimo tulisi rakastetuksi. Mies kantaa Jumalan edessä vastuun perheestä ja sen hyvinvoinnista. Vaimon tehtävänä on kunnioittaa miestään niin kuin seurakunta kunnioittaa Kristusta ja suostua tämän tahtoon.
 
Vaimo voi hyvin, kun häntä rakastetaan. Mies voi hyvin, kun häntä kunnioitetaan. Rakastettu vaimo haluaa kunnioittaa miestään, kunnioitettu mies haluaa rakastaa vaimoaan.
 
”Tunnustamme, rakas Herramme, syntimme ja vajavaisuutemme aviopuolisoina ja perheenjäseninä. Kiitämme synnit sovittavasta ristinverestä. Pyydämme, että otat, Jeesus, meidät käsiisi miehinä ja naisina, aviomiehinä ja -vaimoina. Anna meille parannuksen armo. Paranna ja eheytä meitä. Tee se, jotta me voisimme myös yhä täydemmin ottaa vas­taan Sinun rakkauttasi, Herra, yhä kokonaisval­taisemmin tulla sinun palvelemaksesi. Kiitos, että Sinun rakkaudestasi, palvelustyöstäsi ja kärsimyksestäsi me voimme jakaa myös toisillemme. Aamen.”
 
 
EKSKURSSI: VAIMON JA MIEHEN PERUSTARPEET
 
Näitä ei kukaan mies eikä vaimo kykene kuin vain vajavaisesti ja hajanaisesti täyttämään. Mutta on tärkeää tietää, että vastakkaisen sukupuolen tarpeet ovat monella tapaa myös hyvin erilaiset kuin omat tarpeet.
 
Jos keskityt siihen, mitä tarpeitasi puolisosi ei täytä, saat loppuikäsi elää puutteen keskellä. Mutta jos keskityt siihen, miten itse voisit palvelijan mielenlaadulla täyttää puolisosi tarpeita, huomaat päiväsi pian kuluvan iltaan ja taivaan saapuvan.
 
Vaimon 5 perustarvetta:
 
1. Hellyyden, kiintymyksen ja huomaavaisuuden saaminen
2. Kohdata keskusteleva mies
3. Miehen rehellisyys ja avoimuus vaimolle
4. Mies kantaa vastuun perheen taloudellisesta toimeentulosta
5. Hyvä isä lapsille - perheelleen antautunut mies
 
Miehen 5 perustarvetta:
 
1. Seksuaalinen täyttymys
2. Seura ja toveruus vapaa-ajan harrastuksissa
    (ja hengellisessä työssä)
3. Viehättävä ja kaunis nainen
4. Rauhaisa ja hoidettu koti
5. Vaimo, joka arvostaa ja ihailee häntä