JulkaisumuotoPDF
Bookmark and Share
Juha Muukkonen
Kristus kirkastuu ristillä
Matt. 17
 
 
 
 
Ihmeet ja merkit seurakunnan elämässä (Matt. 17:1-8)
Kirkastussunnuntain rippipuhe ja saarna
 
Raamatunkäännös: KR 1933/38
 
 
JÄSENNYS
1. PIETARIN MESSIAS-TUNNUSTUS JA KIRKASTUSVUORI OVAT JEESUKSEN JULKISEN TOIMINNAN KÄÄNNEKOHTA
2. IHMEIDEN TARKOITUS ON OSOITTAA KRISTUS LUVATUKSI MESSIAAKSI
3. JEESUS HOITAA SEURAKUNTAANSA ENSISIJAISESTI SANALLA JA SAKRAMENTEILLA, EI IHMEILLÄ
 
 
RIPPIPUHE
 
Hyvä koolla oleva kristillinen seurakunta, veljet ja sisaret Jeesuksessa Kristuksessa. Tänään on Kristuksen kirkastumisen päivä eli kirkastussunnuntai. Evankeliumissa saamme kuulla taivaallisen äänen sanovan: "Tämä on minun Poikani, se Valittu; kuulkaa Häntä!" (Luuk. 9:35)

Olemme tänään kokoontuneet yhteen kuulemaan juuri tuota Pojan sanaa, rukoilemaan ja ylistämään armon Herraa sekä rakentumaan yhteisestä uskostamme Jeesukseen. Jumalan ja Hänen Sanansa eteen käydessämme kohtaamme aina sen ikävän tosiasian, että olemme aivan toisenlaisia kuin Herramme. Jeesus on hohtavan kirkas, me olemme synnistä mustia; Jeesus on puhdas, me olemme saastaisia; Jeesus on pitkämielinen, me olemme kärsimättömiä; Jeesus on uskollinen, me olemme uskottomia; Jeesus on totuudellinen, me olemme valehtelijoita; Jeesus on hyväsydäminen, me olemme kovasydämisiä; Jeesus haluaa antaa anteeksi, me haluamme kostaa; Jeesus on täynnä rakkautta muita kohtaan, me rakastamme vain itseämme.

Millä oikeudella me läpikotaisin syntiset ihmiset ja lainrikkojat sitten voimme lähestyä itseään täydellistä ja vanhurskasta Jumalaa; Kaikkivaltiasta Pyhää, jonka häikäisevä kirkkaus ja pyhyys polttavat edestään tuhkaksi ja poroksi kaiken epätäydellisen, syntisen ja saastaisen? Ainoa tapa, jolla voimme lähestyä Luojaamme, Israelin Jumalaa, ja Hänen lähellään elossa pysyä, on tehdä parannus. Parannuksen tekeminen on yksinkertaisesti sitä, että pelästyneellä omallatunnolla pyydämme koko synnin läpäisemälle olemuksellemme täydellistä sovitusta. Anomme huonolle elämällemme kaiken peittävää anteeksiantamusta Jeesuksen nimessä ja veressä.

Pyhä Henki vaikuttaa sanan ja armovälineiden kautta synnin- ja armontuntoa sekä kiitosmieltä Jeesuksen rakasta nimeä kohtaan. Kiitosmieli vaikuttaa halua elää oikein ja hurskaasti Hänen kunniakseen, joka on meidät kadotuksen tieltä verisellä kädellään ylös temmannut.

Tänään on oikea hetki tulla Herran eteen. Tänään on sovelias aika tunnustaa, että olemme rikkoneet Jumalan Raamatussa ilmoitettua ja täydellistä elämää vaativaa lakia vastaan. Tänään saamme jättää tuon syntielämä Jeesuksen ristille kiinni naulattavaksi. Tässä ja nyt saamme ottaa vastaan Jeesuksen ylös­nousemuksen kautta tulleen voiton kuoleman ja synnin vallasta. Juuri sinä, joka tiedät ja tunnet syntisi, saat tässä hetkessä luottaa ja uskoa siihen, että pian kuultavat synninpäästön sanat tuovat sinulle Jeesuksen anteeksian­ta­muksen; saat osaksesi ikuisen rakkauden, jota et vähimmässäkään määrin ole itse ansainnut. - Tätä kutsu­taan Raamatussa armoksi.

Sinä, joka olet ylenkatsonut lepopäivän pyhittämisen, saat liittyä siihen joukkoon, joka ei halua jättää seurakun­nan yhteistä kokoon­tumista ja Jumalan sanan saarnaa. Sinä, joka olet hylännyt vanhempi­en ja esivallan kunni­oittami­sen ja lakien noudattamisen, saat ottaa vakavasti yh­teiselä­män pelisäännöt. Sinä, joka olet kanta­nut mieles­säsi katke­ruutta ja kostonhi­moa ja tehnyt lähim­mäistesi elämän vai­keaksi, saat rukoilla sydä­meesi uutta, Jeesuksen antamaa anteek­siantamusta ja rakkautta toisia kohtaan.

Sinä, joka et ole välittänyt elinikäi­sen avioliiton pyhyydestä ja puhtaudessa elämisestä, saat hylätä kaiken saastaisuuden, haureuden ja huoruuden. Sinä, joka olet varastanut, saat alkaa toimia niin, että lähim­mäisesikin voisi elää ilman pelkoa omaisuutensa anastamisesta. Sinä, joka olet juorunnut, valeh­dellut ja kiroillut, saat rukoilla huulillesi Jeesuk­sen totuus- ja pyhyyslukkoa. Sinä, joka olet himoinnut toiselle kuuluvaa, saat alkaa iloita siitä, mitä Jumala sinulle antanut.

 

Tunnustamme syntimme ja syyllisyytemme kaikkinäkevän ja -tietävän Jumalan kasvojen edessä sanoin, jotka alkavat: "Laupias Jumala, rakas taivaallinen Isä".

 

SAARNA

 

1. PIETARIN MESSIAS-TUNNUSTUS JA KIRKASTUSVUORI OVAT JEESUKSEN JULKISEN TOIMINNAN KÄÄNNEKOHTA

Opetuslapset näkivät kirkastuneen Vapahtajan keskustelemassa Mooseksen ja Elian kanssa vuorella noin viikko sen jälkeen, kun Pietari oli tunnustanut Jeesuksen Messiaaksi. Jeesus oli puhunut tämän Pietarin tunnustuksen jälkeen ensimmäisen kerran myös tulevasta kärsimyksestään. Nämä kolme asiaa: 1) Pietarin Messias-tunnustus, 2) Jeesuksen kärsimys ja 3) kirkastusvuori, kuuluvat kiinteästi yhteen. Voidaan perustellusti todeta, että tässä on Jeesuksen julkisen toiminnan käännekohta.

Tähän asti Jeesuksen toimintaan oli liittynyt paljon ihmeitä. Julkisen toimintansa alussa Hänen kerrotaan parantaneen "kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta, mitä kansassa oli. [...] Hänen luoksensa tuotiin kaikki sairastavaiset, monenlaisten tautien ja vaivojen rasittamat, riivatut, kuunvaihetautiset ja halvatut; ja Hän paransi heidät", kirjoittaa Matteus (Matt. 4:23-24). Johanneksen evankeliumissa kerrotaan Jeesuksen toiminnan alussa tapahtuneesta Kaanan häiden viini-ihmeestä (Joh. 2:1-12). Luukas puolestaan esimerkiksi kertoo, että saastaisten henkien vaivaamat tulivat terveiksi. (Luuk. 6:18). Näiden ihmeiden tähden suuri kansanpaljous seurasi Jeesusta (Matt. 4:23-25).

Matteuksen evankeliumissa kerrotaan, miten Jeesus paransi spitaalisen, Kapernaumin sadanpäämiehen palvelijan, Pietarin anopin ja kaikki muut Hänen luokseen tuodut sairaat ja pahojen henkien riivaamat (Matt. 8:1-17). Sen jälkeen kerrotaan, miten Jeesus tyynnyttää myrskyn järvellä (8:23-27), parantaa kaksi haudoissa raivonnutta riivattua antaen riivaajien mennä sikalaumaan (8:28-34). Sitten kerrotaan, miten Jeesus parantaa ystäviensä kantaman halvaantuneen miehen (9:2-8), herättää kuolleista synagogan esimiehen tyttären, parantaa verenvuotoa sairastaneen naisen (9:18-26) ja kaksi sokeaa (9:27-31) sekä mykän (9:32-34). Synagogassa Jeesus parantaa sapattina miehen, jolla oli kuivettunut käsi (12:9-14). Samoin Jeesus parantaa riivatun miehen, joka oli sokea ja mykkä (12:22), ruokkii viidellä leivällä ja kahdella kalalla viisituhatta miestä perheineen (14:13-21) ja  kävelee veden päällä (14:22-33). Gennesaretissa kaikki sairaat, jotka vain koskivat Jeesuksen viitan tupsuunkin, paranivat (14:34-36).

Tyyron ja Siidonin seudulla Jeesus parantaa kanaanilaisen naisen tyttären. Sieltä Galileaan palattuaan Hän parantaa vuorella paljon sairaita ja ruokkii seitsemällä leivällä ja muutamalla kalasella neljätuhatta miestä perheineen (Matt. 15:21-39). Mutta tähän kertomukset Jeesuksen tekemistä ihmeistä sitten loppuvatkin lähes seinään pysähtyen. Miksi?

 

2. IHMEIDEN TARKOITUS ON OSOITTAA KRISTUS LUVATUKSI MESSIAAKSI

Syynä on se, että tässä kohtaa Pietari tunnistaa ja tunnustaa Jeesuksen Vanhan testamentin lupaamaksi Messiaaksi, elävän Jumalan Pojaksi. Tähän liittyen Jeesus puhuu siis myös ensimmäistä kertaa tulevasta kärsimyksestään ja kuolemastaan (Matt. 16:13-23). Kirkastusvuori oli viikko näiden tapahtumien jälkeen (17:1-8). Tästä lähin Jeesus ei enää juurikaan tee ihmeitä.

Erityisesti Matteuksen evankeliumissa mainitaan vain muutamia ihmetekoja Pietarin tunnustuksen ja kirkastusvuoren jälkeen: Jeesus karkottaa kirkastusvuorelta alas laskeutuessaan pojasta riivaajahengen (Matt. 17:14-21), käskee Pietaria maksamaan temppeliveron kalan suusta löydettävällä hopearahalla (Matt. 17:27), parantaa säälistä kaksi sokeaa Jerikon tiellä (Matt. 20:34), parantaa pyhäkössä sokeita ja rampoja (Matt. 21:14) ja viimeiseksi kiroaa hedelmättömän viikunapuun, joka äkisti kuivettuu (Matt. 21:19-20). Huomatkaa, vain nämä muutamat ihmeteot kerrotaan, kun aiemmin niitä oli raportoitu kymmeniä ja kerrottu jopa moneen kertaan, miten kaikki Jeesuksen luo tuodut sairaat ja riivatut paranivat.

Jeesuksen tekemien ihmeiden tarkoitus oli osoittaa Hänet Vanhan testamentin lupaamaksi Messiaaksi, voidelluksi Kuninkaaksi, joka pelastaa Israelin kansan - ja ei vain Israelin kansaa, vaan Herran armovalinnan mukaan ihmisiä kaikista maailman kansoista, heimoista ja kielistä.

Kun opetuslapset Pietarin suulla tunnistavat Jeesuksen Herraksi, niin Jeesus ei enää sen jälkeen juurikaan tehnyt ihmeitä. Jeesuksen maailmaan tulon ensisijainen tarkoitus ei ollut se, että taivas tulisi tänne maan päälle, sairaudet ja vaivat häviäisivät. Jeesus tuli siksi, että Jumalan valitsemat Herraan kastetut uskovat pääsisivät ristin sovitusveren kautta taivaan kirkkauteen. Jumalan Poika tuli ihmiseksi maailmaan, jotta Herran omat pelastuisivat tästä synnin tähden kirotusta ja pian lopullisesti hävitettävästä maailmasta.

Meidän kotimme ei ole täällä maan päällä, vaan taivaassa. Täällä olemme muukalaisia ja vieraita, jotka eivät koskaan voi saada kestävää rauhaa ja terveyttä tässä ajassa. "Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: Minä olen voittanut maailman", sanoo Jeesus (Joh. 16:33).

Jeesus kertoo heti Pietarin tunnustuksen jälkeen varsinaisen tehtävänsä, kärsimyksensä ja syntien sovittamisen Golgatan ristillä. Tähän liittyy myös Jeesuksen kirkastuminen vuorella. Kun näemme silmiemme edessä Mooseksen ja profeettojen (Elia) lupaaman ja ennustaman syntien sovittajan, niin silloin näemme edessämme Jumalan kirkastaman Jeesuksen. Vapahtaja osoittaa kirkkautensa sovitustyöllään ja viattomalla kärsimisellään, ei viime kädessä ihmeillä, merkeillä ja voimallisilla teoilla.

Ihmeillä ja tunnusteoilla on oma paikkansa Jumalan valtakunnan työssä; erityisesti siinä, että tunnistamme Jeesuksen Pelastajaksi. Mutta usko, vanhurskaus, pyhyys ja pelastus eivät synny tai kestä ihmeiden ja merkkien varassa. Me emme pelastu näkemiemme ja kokemiemme ihmeiden vaan kuulemamme Jumalan sanan varassa, Herran asettamien armonvälineiden kautta. Usko tulee kuulemisesta (Room. 10:17) ja uudestisyntymisen vaikuttaa Jumalan sana (1. Piet. 1:23) sekä Pyhä Kaste (Joh. 3:5, Tiit. 3:5). Ihminen ei uudestisynny ja pelastu ihmeiden ja merkkien kautta, vaan Jumalan sanan voimasta.

 

3. JEESUS HOITAA SEURAKUNTAANSA ENSISIJAISESTI SANALLA JA SAKRAMENTEILLA, EI IHMEILLÄ

Jeesus tuli ensisijaisesti parantamaan meidät synnin sairaudesta eli sovittamaan meidän pahat ajatuksemme, sanamme ja tekomme, jotta pääsisimme tämän elämän perästä taivaaseen. Meidän ei tarvitse ihmetellä sitä, miksi esimerkiksi kaikki sairaat eivät parane ihmeen kautta, vaikka kuinka heidän puolestaan rukoillaan. Ja on muistettava, että Jumala parantaa myös lääketieteen keinojen kautta. Yksikään lääke ei tehoaisi, yksikään hoito tai operaatio ei parantaisi, jos Jumala ei sallisi niiden vaikuttavan.

Yhä edelleen Jeesus säälistä meitä kohtaan parantaa myös seurakunnan keskellä rukouksien kautta ihmisiä ja tekee ihmetekoja, mutta eihän se niin tavallista ole. Monet kantavat sairauksiaan ja vaivojaan vuosikausia, jopa vuosikymmeniä, ennen kuin ruumiin kuolema heidät vasta vapauttaa.

Yksi tärkeä syy siihen, miksi Jeesus ei paranna kaikkia, on myös se, että monet sairaat ja ahdistetut seuraavat paljon kokosydämisemmin Jeesusta kuin useimmat terveet ja maailman keskellä onnellisiksi kutsutut. Kovin moni terve, rikas ja elämässään onnistunut elää kuin rikas mies, joka sai onnensa ja osansa jo tässä ajassa. Kuoleman rajan tuolla puolen hänelle oli enää tarjolla vain tuska ja ahdistus. Sen sijaan vaivattu, köyhä ja sairas Lasarus pääsi Aabrahamin helmaan (Luuk. 16). Paavalikin sai kantaa pistintä lihassaan ja tyytyä yksin armoon (2. Kor. 12.7-10).

Jumalan sana kuitenkin puhuu ihmeistä, merkeistä ja sairasten paranemisesta rukousten ja kätten päälle panemisen kautta. Lähetystilanteeseen sairasten paraneminen ja muut ihmeet toki vieläkin kuuluvat (Mark. 16:15-18). Kun Jumalan sana kohtaa pakanakansan, niin Herra voi antaa sanan saarnaajien työkaluiksi myös erilaisia ihmelahjoja. Lähetyssaarnaajan sana vahvistuu sitä seuraavien merkkien kautta (Mark. 16:20). Onkin sanottu, että kun Jumala antaa myös Suomen kansan keskelle saarnaajia ja profeettoja, joiden kautta tapahtuu ihmeitä ja merkkejä, niin silloin olemme siirtyneet takaisin lähetystyön aikakaudelle. Suomalaisista on silloin Herran silmissä tullut pakanakansa, jota Hän ei voi enää kohdella ja kohdata Jumalan kansana.

Omalle kansalleen Jeesus puhuu Pyhän Raamatun sanassa ja hoitaa sitä asettamiensa armonvälineiden ja saarnaviran kautta. Omaa Seurakuntaansa eli Kirkkoansa Herra hoitaa sanan saarnan, kasteen, ehtoollisen, ripin ja seurakuntayhteyden kautta. Pelastuksesta erossa olevaa kansaa Herra voi kohdata myös ihmeillä ja merkeillä, jotta uskosta osattomat kiinnostuisivat Jeesuksesta. Ihmeet ja merkit voivat herätellä uskosta osattomia, antaa maailmassa eläville sysäyksen pysähtyä Jeesuksen eli Jumalan Sanan äärelle.

Erikoisten ja yliluonnollisten asioiden tarkoitus on pysäyttää ihminen, saattaa hänet Jumalan sanan kuuloon, parannukseen ja Jeesuksen uskoon, synnin- ja armontuntoon, seurakunnan keskelle kuulemaan Jumalan sanaa, elämään kasteen armossa ja nauttimaan syntinsä tunnustaneena ja anteeksi uskoneena paimenen jakamaa ehtoollista. Ihmeet ja merkit eivät kuulu seurakunnan arkielämään, eikä niitä missään seurakunnassa esiinny pysyvästi. Jos jonkun usko elää näkyvien Pyhän Hengen antamien ihmeiden ja yliluonnollisten merkkien varassa, joutuu hän väistämättä uskossaan haaksirikkoon. Ihmeet ja sairasten paranemiset loppuvat aina enemmin tai myöhemmin. Sellainen opetus ja käsitys, jonka mukaan Pyhä Henki on seurakunnan keskellä niin kauan kuin merkkejä ja ihmeitä tapahtuu, on vakava harhaoppi ja eksytys.

Pyhä Henki toimii seurakunnassa Raamatun sanan ja sakramenttien kautta. Jumala ei hoida ja ylläpidä Jeesuksen uskoa ihmelahjojen, vaan apostoliensa keskellä asettamiensa kasteen, kokonaisen Jumalan sanan saarnan ja ripin sekä ehtoollisen kautta. Jumala on asettanut apostolisen saarnaviran hoitamaan näitä armonvälineitä. Jos ihmeet ja merkit eivät johda ihmistä Jumalan kokonaisen sanan ja apostolisen seurakuntajärjestyksen keskelle, on kysymyksessä pikemminkin saatanan masinoima eksytys (Matt. 24:24).

Opetuslapset eivät voineet jäädä kirkastusvuorelle, koska tässä maailmassa meillä ei ole lepoa. Jeesus ei tullut tuomaan meille maanpäällistä paratiisia ja ajallista ikiterveyttä, vaan syntien anteeksiantamuksen ja taivastoivon. Meidän sapatinlepomme odottaa meitä Isän luona kirkkaudessa. Pieniä välähdyksiä taivaasta, kirkastusvuorikokemuksia, saamme joskus kokea, mutta miksikään pysyväksi olotilaksi rauha ja kirkkaus eivät tässä ajassa voi koskaan Jeesuksen omille tulla.

Synti asuu lähtemättömästi minun ja sinun lihassa. Siksi uskovan elämä on jatkuvaa sisällissotaa Herran meihin uudestisynnyttämän hengen ja oman lihan eli epäuskoisen mielemme välillä. Tässä maailmassa uskovalla on ahdistus. On ahdistus omasta syntisyydestä ja on ahdistus maailman riettaudesta. Juuri siksi me niin kipeästi tarvitsemme Jeesusta.

Tämän maailman upottavalla suolla eläessämme löydämme pelastuksen turvakallion vain Jeesuksesta. Saamme avun oman syntiimme ja maailman pahuuteen vain Kristuksen täydelliseen elämään, ristiin ja ylösnousemukseen katsomalla. Rauhan saamme vain Jumalan sanoja kuuntelemalla ja niihin uskomalla. Meihin virtaa rakkautta, rauhaa, iloa, toivoa, uskoa, kärsivällisyyttä, kestävyyttä ja pitkämielisyyttä Herran sanasta, Golgatan rististä, tyhjästä haudasta ja valtaistuimelta Isän oikealta puolelta.

Me emme saa ruumiillemme ja syntiselle lihallemme koskaan tässä ajassa lepoa. Rauha on vain ja ainoastaan Jumalan sanassa ja armonvälineissä. Niiden kautta Jeesus toimii ja antaa meille yli ihmisymmärryksen ja järjen käyvän rauhan: uskon, toivon ja rakkauden.

Sinä - niin monessa vaivattu ja niin monessa syntiin langennut veli tai sisar Herrassa Jeesuksessa - juuri sinä saat uskoa omalle kohdallesi Jumalan sanan lupaaman täydellisen armahduksen ja pelastuksen. Herra on kutsunut sinut jo Pyhän Kasteesi hetkellä omakseen. Saat jättää kaikki vaivasi ja syntisi Jeesuksen ristin juurelle. Saat uskoa, että tulet saamaan Jeesukseen kastettuna ja Hänet ehtoollispöydässä syövänä ja juovana ikuisen terveyden, puhtaan ruumiin ja sielun. Pääset perille Isän kotiin, taivaalliselle kirkastusvuorelle katselemaan Vapahtajaa. Eikä siihen hetkeen ole enää kauan. "Pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun uskoon tulimme." (Room. 13:11). Aamen.