JulkaisumuotoPDF
Bookmark and Share
Juha Muukkonen
Kymmenen käskyä
2. Moos. 20

 

Rakkauden kaksoiskäsky -sunnuntain (19 shel) rippipuhe ja saarna  (2. Moos. 20:1-17)

Raamatunkäännös: KR 1933/38
 
 
JÄSENNYS:
1. KYMMENEN KÄSKYÄ
2. KÄSKYJEN NUMEROINTI
3. KAKSI TAULUA
4. KÄSKYT KUVAAVAT JEESUSTA
5. JEESUS ELÄÄ USKOVISSAAN
6. USKOVA ON SAMANAIKAISESTI VANHURSKAS JA SYNTINEN
7. LUTHERIN KATEKISMUKSET
8. MEIDÄN EPÄJUMALIAMME
 
 
RIPPIPUHE

Veljet ja sisaret Jeesuksessa Kristuksessa. Tänään on 19. sunnuntai helluntaista ja päivän aihe on 'Rakkauden kaksoiskäsky'. Se kuuluu ytimekkäästi: 'Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.' Kuinka on, olemmeko tuon rakkauden lain mukaan eläneet? Kun nyt seuraavassa puhuttelen sinua, niin osoitan samalla sanani myös itselleni.

 

 

 

Kuinka sinä olet tuota jokaista Jumalan luomaa ihmistä velvoittavaa kaksoiskäskyä noudattanut? Oletko kaikissa teoissasi ja tekemättä jättämisissäsi, sanoissasi ja myös ajatuksissasi aina seurannut Jumalan pyhää tahtoa, joka on kirkkaasti ja selvästi meille Raamatussa ilmoitettu? Oletko kilvoitellut onnistuneesti Herran Jeesuksen Kristuksen ristin ja ylösnousemuksen kirkastamiseksi ja Jumalan hyvyyden todistukseksi kaikille ihmisille? Oletko etsinyt Jumalan vanhurskautta ja jättänyt tämän maailman tarjoamat hetkelliset ilot toissijaiseen asemaan elämässäsi? Oletko kiittänyt, ylistänyt ja palvonut Isää ja Poikaa ja Pyhää Henkeä päivin ja öin? Onko suusi avautunut tunnustamaan Jeesuksen uskoa myös niiden ihmisten edessä, jotka eivät Häntä vielä tunne ja jopa Vapahtajaa pilkkaavat? Oletko vastustanut Saatanan moninaisia houkutuksia lujana uskossa ja Jumalan pelossa? Onko sydämesi, puheesi ja elämäsi ollut puhdas ja ehyt, vailla epäuskoa, toivottomuutta, katkeruutta ja kateutta, vailla irstaita lihan himoja, pelkuruutta ja ahneutta?

Onko toisten ihmisten hyvinvointi ollut sinulle yhtä tärkeää kuin oma elämäsi? Oletko rohkaissut ja kannustanut, lausunut hyvän sanan ja ojentanut auttavan käden niillekin, jotka eivät ole ystäviäsi? Oletko luopunut omastasi niiden hyväksi, joilla on vähemmän kuin sinulla?

Voi olla, että joku kuvittelee voivansa vastata ainakin joihinkin näistä kysymyksistä myöntävästi. Kyllä, noin olen tehnyt ja toiminut! Mutta ei se vielä tee kenestäkään autuasta ja taivaskansalaista eli Jumalan pelastukseen kelvollista, jos on kyennyt osan, vaikkapa suurenkin, laista täyttämään. Laki on täytettävä sataprosenttisesti ja kokonaan. Ajatellaanpa esimerkiksi henkirikokseen syyllistynyttä, joka oikeudessa alkaisi puolustella itseään ja tekojaan seuraavasti: "On se totta, että tuon henkilön surmasin, mutta ketään muuta en ole tappanut. Olen kohdannut elämässäni kymmeniä- jollen suorastaan satojatuhansia ihmisiä, ja reilusti alle 0,1 promillesta olen päästänyt ilmat pihalle. Eli olen täyttänyt lain yli 99,99 prosenttisesti. Kyllä näin lainkuuliaista kansalaista täytyy suuresti kunnioittaa ja heti laskea vapaalle jalalle!"

Jos joudut kaikkinäkevän ja -tietävän Jumalan edessä vastaamaan yhteenkin lain täyttämistä koskevaan kysymykseen kieltävästi, olet ansainnut elämälläsi kadotustuomion. Taivaaseen ja Jumalan lapseksi kelpaavat vain täydelliset ja puhtaat, pyhät ja synnittömät. Pienikin rike saastuttaa ja tekee ihmisen syntiseksi vanhurskaan, pyhän ja täydellisen Jumalan edessä. Lain rikkoja ansaitsee tuomion ja taivaan portit pysyvät hänelle suljettuina.

Meillä, jotka olemme tänään kokoontuneet jumalanpalvelukseen, ei ole muuta mahdollisuutta kuin tunnustaa elämämme vajavaisuus. Jos paadutamme sydämemme, tukimme korvamme ja kiellämme syntimme, jäämme eroon Jumalasta ja joudumme kadotukseen. Mutta jos sallimme lain terän viiltää elämäämme ja sydäntämme eli suostumme haavoitettaviksi, niin meillä on myös terveeksi tekevät lahjat tarjolla. Se, joka tunnustaa olevansa sairas, haluaa myös lääkettä. Tuo lääke on kaiken synnin peittävä armon ja anteeksiantamuksen sana; Herramme Jeesuksen sovittava risti ja pelastava ylösnousemus.

Käymme Pyhän Jumalan eteen ja tunnustamme totuudenmukaisesti elämämme vajavaisuuden ja syntisyyden. Teemme sen sanoin, jotka alkavat: "Taivaallinen Isä. Sain kasteen Sinun lapseksesi".

 

SAARNA

1. KYMMENEN KÄSKYÄ

Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! Tänään rakkauden kaksoiskäskyn sunnuntaina eli 19. sunnuntaina helluntaista on se harvinainen hetki, kun jumalanpalveluksessa luetaan Vanhan testamentin lukukappaleena Kymmenen käskyä. Ja tämäkin tapahtuu vain joka kolmas vuosi, silloin kun on käytössä kolmas vuosikerta.

Kymmenen käskyä on kirjoitettuna kahteen kertaan Toorassa eli Mooseksen kirjoissa: Ensin toisessa Mooseksen kirjassa luvussa 20 ja sitten uudestaan Viidennessä Mooseksen kirjassa luvussa 5. Jos joku ei vielä muista ulkoa näitä kahta lukua - 2. Moos. 20 ja 5. Moos. 5 - niin nyt ne olisi syytä opiskella: 2. Moos. 20 ja 5. Moos. 5. [Tuota jälkimmäistä kohtaa seuraa muuten heti seuraavassa luvussa (5. Moos. 6.) ns. Israelin uskontunnustus eli Shma Jisra'el -rukous: "Kuule, Israel! Herra meidän Jumalamme, Herra on yksi. Ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi..." (5. Moos. 6:4-). Tämäkin on sellainen Raamatun luku ja paikka, jonka kristityn on syytä muistaa.]

Luen Kymmenen käskyä tuosta ensimmäisestä raamatunkohdasta eli Toisen Mooseksen kirjan luvusta 20:

Ensimmäinen käsky:
"2. Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä. 3. Älä pidä muita jumalia minun rinnallani. 4. Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. 5. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; 6. mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni."
 
 
 
 
 
 
 
Toinen käsky:
"7. Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu."

 

Kolmas käsky:
"8. Muista pyhittää lepopäivä. 9. Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; 10. mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on. 11. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen."

 

Neljäs käsky:
"12. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa."

Viides käsky:
"13. Älä tapa."
 
Kuudes käsky:
"14. Älä tee huorin."

Seitsemäs käsky:
"15. Älä varasta."

Kahdeksas käsky:
"16. Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi."

Yhdeksäs ja kymmenes käsky:
"17. Älä himoitse lähimmäisesi huonetta. Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa äläkä hänen palvelijaansa, palvelijatartaan, härkäänsä, aasiansa äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa." (2. Moos. 20:2-17, rinn. 5. Moos. 5:6-21)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
2. KÄSKYJEN NUMEROINTI
 
Ensiksi käskyjen numeroinnista. Juutalaisen perinteen mukaisesti käskyt jaetaan ja numeroidaan niin, että ensimmäiseen käskyyn kuuluvat pelkästään seuraavat jakeet: "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä. 3. Älä pidä muita jumalia minun rinnallani." Seuraava kohta, "Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa" jne., muodostaa oman käskynsä, joka on siis toinen käsky. Meillä luterilaisilla on lännen kirkon perinnettä seuraten sisällytetty tämä jumalankuvan tekemisen kielto osaksi ensimmäistä käskyä.

 

 

 

 

 

 

 

Tämä johtuu kirkkohistoriasta. Idän ja lännen kirkoilla oli - ja on kaiketi yhä edelleenkin - riita siitä, saako Jeesusta kuvata patsaalla vaiko vain maalauksella eli ikonilla (kuvalla). Lännen kirkossa, se on latinankielisessä Rooman kirkossa, oltiin sitä mieltä, että lihaksi tulleesta Herrasta saa tehdä kolmiulotteisen kuvapatsaan. Idän kirkossa eli kreikankielisessä Konstantinopolin kirkossa taas tämän patsastaiteen opetettiin rikkovan jumalankuvan tekemisen kieltoa. Lännessä haluttiin siksi upottaa tuo 'Älä tee itsellesi jumalankuvaa' -kielto osaksi ensimmäistä  käskyä, jotta se ei saisi liian suurta itseisarvoa ja huomiota.

Teologisesti en pidä Jeesus-patsaiden kieltämistä perusteltuna: Koska Jumala itse syntyi materiaan, lihaan, kolmiulotteiseksi 'patsaaksi', niin en näe mitään syytä kieltää Hänen kuvaamistaan kolmiulotteisena, kuin tietenkään myös kaksiulotteisena kuvana. Synti asiasta muodostuu silloin, kun kuvia tai patsaita aletaan pitää itsessään pyhinä, jopa palvottavina.

Lännessä tapahtuneesta käskyjen uusnumeroinnista seurasi se ongelma, että käskyjä jäi jäljelle vain 9, joka ei ole muistisääntölukuna ollenkaan niin hyvä kuin kummankin käden kaikki sormet mukaan ottava luku 10. Ongelma ratkaistiin sillä, että viimeinen käsky jaettiin kahteen osaan: 'Älä himoitse lähimmäisesi huonetta' on siis tosiasiassa aivan sama käsky kuin: 'Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa äläkä hänen palvelijaansa jne.' Mutta tulipahan taas täyteen tasaluku 10!

 

3. KAKSI TAULUA

Ensimmäisen taulun käskyt (ensimmäinen, toinen ja kolmas käsky) koskevat suhdetta Jumalaan. Ne ovat siten ankkuri, johon toisen taulun ihmisten välisiä suhteita koskevat käskyt (4.-10.) kiinnittyvät. Ilman Jumalaa toisen taulun käskyt jäävät tyh­jiksi ja voimattomiksi; hurskaiksi ja ulkokultaisiksi toivomuksiksi.

Jumalalta me saamme elämän ja voiman käskyjen täyttämiseen. Herralle me olemme erityisesti kuole­man hetkellä ja viimeisellä tuomiolla vastuussa teoistamme. Vain tätä ensimmäisen taulun taustaa vasten myös toisen taulun käskyt saavat painavuutensa ja sitovuutensa.

Kyllä Jeesuksen uskosta osaton maailman lapsikin ymmärtää toisen taulun lait: Onhan jokaisen ihmisen omassatunnossa mittari, joka osoittaa oikean ja väärän rajaa suhteessa toiseen ihmiseen. Jokainen tietää kyllä, miten toivoo lähimmäistensä käyttäytyvän suhteessa itseensä: Kukapa meistä haluaa tai edes sietää sitä, että meitä ei kunnioiteta, meitä pahoinpidellään tai jopa tapetaan, meidän puolisomme vietellään, meiltä varastetaan, meille tai meistä valehdellaan tai meille kuuluvaa tavoitellaan ja himoitaan.

Myös uskosta osaton ihminen pystyy näitä toisen taulun käskyjä noudattamaan, ulkonaisesti joskus jopa lähes moitteettomasti. Tosin tarkkaan tutkittaessa tuo nuhteettomuus kyllä karisee. Mutta joka tapauksessa toisen taulun lähimmäissuhteita koskevat lait ovat tuttuja ja ymmärrettäviä jokaiselle ihmiselle uskosta ja kulttuurista riippumatta.

Siellä missä halutaan välttää ristiriitaa ja pahennusta, joka syntyy tämän Perkeleen vallassa olevan maailman ja toisaalta yhtä Raamatun totuutta sekä erityisesti yhtä Jeesus-pelastustietä saarnaavan kristinuskon välillä, on suuri kiusaus keskittyä vain toiseen tauluun ja pitää moraalisaarnoja. Toki moraalisaarnakin voi aiheuttaa pahennusta, erityisesti rappiotilassa olevassa länsimaailmassa, mutta ihmissuhteisiin keskittyvä lakisaarna on silti luonnostaan lakivanhurskaan ihmisen hyväksyttävissä. Ensimmäinen taulu ja nimenomaan sen yksin, vain ja ainoastaan täyttävä Herra Jeesus Kristus on sen sijaan luonnolliselle ihmiselle, niin juutalaiselle kuin pakanalle, pahennus ja hullutus (1. Kor. 1:23).

 

4. KÄSKYT KUVAAVAT JEESUSTA

Kymmentä käskyä tutkittaessa on hyvä huomata, että VT:n alkukielessä hepreassa ne eivät tarkkaan kieliopillisesti tutkittuina ja käännettyinä ole käskyjä vaan toteamuksia: "Sinulla ei ole muita jumalia", "Sinä et tee itsellesi jumalankuvaa",  "Et käytä Herran, Sinun Jumalasi nimeä, vääryyteen/turhuuteen", "Muistaminen sapatinpäivän sen pyhittämiseksi", "Et tapa", "Et tee huorin", "Et varasta", "Et lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi", "Et himoitse/tavoittele/'halua itsellesi' lähimmäisesi omaisuutta".

Tästä opimmekin yhden tärkeän opetuksen käskyistä - kuten myös kaikesta muusta, mitä Raamattuun on kirjoitettu: Kaikki kirjoitukset, myös Kymmenen käskyä, tähtäävät Jeesukseen Kristukseen. Kaikki, mitä Raamatussa on, kuvaa ja kertoo, kuka ja millainen on ihmiseksi maan päälle syntyvä Jumalan ainosyntyinen Poika. Kymmenen käskyä kuvaavat täydellistä ja synnitöntä ihmistä, eli siis Vapahtajaamme.

 

5. JEESUS ELÄÄ USKOVISSAAN

Sen enempää minusta kuin sinustakaan ei ole oman lihamme eli vanhan langenneen ihmisemme puolesta noiden käskyjen täyttäjiksi. Mutta Jeesus ne kaikki rikkeettä ja virheettä pitää. Ja Jeesus yhä tänäkin päivänä täyttää noita käskyjä niissä, jotka Hänen omikseen ovat Jumalan Sanan ja Pyhän Kasteen kautta uudestisynnytetyt.

"Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on. 3. Ja jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niinkuin hän on puhdas.

 

4. Jokainen, joka tekee synnin, tekee myös laittomuuden; ja synti on laittomuus. 5. Ja te tiedätte hänen ilmestyneen ottamaan pois synnit; ja hänessä ei ole syntiä. 6. Kuka ikinä hänessä pysyy, hän ei tee syntiä; kuka ikinä syntiä tekee, hän ei ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut.

 

7. Lapsukaiset, älköön kukaan saako teitä eksyttää. Se, joka vanhurskauden tekee, on vanhurskas, niinkuin hän on vanhurskas. 8. Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot. 9. Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt. 10. Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia. Kuka ikinä ei tee vanhurskautta, hän ei ole Jumalasta, ei myöskään se, joka ei veljeänsä rakasta." (1. Joh. 3:2-10)

 

 

 

6. USKOVA ON SAMANAIKAISESTI VANHURS-KAS JA SYNTINEN

 

Jumalan lapsi täyttää tänäkin päivänä Kymmenen käskyn lakia. Mutta samalla meissä yhä elää myös lihallinen ihminen, vanha langennut Aadam, joka vikoilee ja tuottaa meissä ja meidän kauttamme huonoa hedelmää.

"Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä. 9. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. 10. Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.

 

1. Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas. 2. Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien. (1. Joh. 1:8 - 2:2)

"...kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla, 10. niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, 11. ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; 12. kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään. [...]

 

19. Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä; 20. sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto. 21. Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia, 22. se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta. 23. Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla..." (Room. 3:9-12, 19-23)

Jeesukseen uskova ihminen on samanaikaisesti Jeesuksen uskon kautta vanhurskas ja pyhä, mutta oman itsensä kautta syntinen (lat. simul iustus et peccator).

 
 
 
7. LUTHERIN KATEKISMUKSET
VÄHÄ KATEKISMUS

Kymmenen käskyä niin kuin perheenisän on ne väelleen yksinkertaisesti opetettava:

Ensimmäinen
Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia minun rinnallani.

 

Mitä se merkitsee? Vastaus: Meidän tulee yli kaiken pelätä ja rakastaa Jumalaa ja turvautua häneen.

 

ISO KATEKISMUS

Martti Luther opettaa Isossa kate­kismuksessa: "Jumalaksi kutsutaan sitä, jolta tulee odottaa kaikkea hyvää ja johon on turvauduttava kaikessa hädässä. Jonkun Jumala on juuri se, mihin hän sydämen poh­jasta luottaa ja uskoo. ... pelkkä sydämen luottamus ja usko luovat sekä Jumalan että epäju­malan. Mi­käli usko ja luottamus ovat oikei­ta, on myös Jumalasi oikea. Missä sitä vas­toin luottamus on valheel­lista ja väärää, siellä ei myös­kään ole oikeaa Jumalaa. Nämä kak­si nimit­täin kuuluvat yhteen, usko ja Jumala. Sinun Jumalasi on oike­astaan - näin sanon - se, mihin sydämesi kiintyy ja minkä varaan sen uskot. ... Odota hyvää, jota kaipaat, minulta (Jumalalta, toim. huom.) ja etsi sitä minun tyköäni, ja mikäli kärsit onnettomuutta ja hätää, tule minun turviini ja pysy luonani. Minä annan sinulle mitä tarvitset ja autan sinut kaikesta hädästä, kunhan vain et anna sydä­mesi kiintyä muuhun etkä levätä mis­sään muussa."

Suosittuja epäjumalia Lutherin mukaan: raha eli mammo­na, suuri oppineisuus, viisaus, valta, suku­laisuussuhteet, hyvä maine.

 

8. MEIDÄN EPÄJUMALIAMME

Nykypäivän muita epäjumalia:
- tur­vallinen ja rauhallinen elämä
- ystävät (erityisesti nuorilla)
- perhe (seurustelukump­pani, myöhem­min erityises­ti lapset)
- terveys
- kauneus
- arvostettu asema työyh­teisössä ja yhteiskunnassa
- sukupuolielämästä, päihteis­tä, urheilus­ta, viihdeteollisuudesta (TV, elo­kuvat, musiikki, pelit, internet) tai syömisestä saatu nau­tinto
- luonnon- tai eläintensuoje­lu
- jokin elämänkatso­mus tai us­konto (ateismi, tieteisusko, kom­munismi, muoto­kristil­lisyys [nimi­kristillisyys tai Raamatun sanasta irrotettu kris­tillisyys], tai­kausko [horoskoopit ym.], saatananpalvon­ta, islam, hindulaisuus, jehovantodistajuus, mor­monismi, budd­halaisuus).

Miten voi testata, onko joku asia minun (epä)ju­malani? Kuvittelen elämäni olevan raiteillaan ja olevani onnellinen silloin, kun minulla se/sitä on. Ja päinvastoin, jos se/sitä puuttuu, niin olen kuin maani myynyt ja epätoivoinen. Miten helposti luodut asiat tulevat Luojaa tär­keämmäksi, lahjat lahjojen antajaa rakkaammaksi! Mikä on tai on ollut sinun epäjumalasi?
 
Ensimmäiseen käskyyn liittyy ensin myös kauhis­tuttava uhkaus sekä sitten ihana, lohdullinen lupaus:
"Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä (epäju­malia, toim. huom.). Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; 6. mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni." (2. Moos. 20:5-6)

Sinäkin, hyvä kuulijani, joka osoittaudut puhtautta vaativan lain edessä saastaiseksi ja syntiseksi, saat turvata rakkaan Ristin Herran nimeen. Herramme Jeesus täytti sinun puolestasi lain, Hän eli maan päällä täydellisen elämän, johon sinä et ole kyennyt. Ristillä Pelastajamme myös kertakaikkisesti ja täydellisesti kärsi sinun puolestasi sinulle oikeudenmukaisesti kuuluvan rangaistuksen. Tähän syntien täyteen anteeksiantamuksen sinut on kastettu, ja tämän ansiottoman armon saat jälleen tänäänkin itsellesi omistaa. Aamen.