JulkaisumuotoPDF
Bookmark and Share
Juha Muukkonen
Herra tarvitsee aasia
Sak. 9

 

Palmusunnuntain rippipuhe ja saarna (Sak. 9:9-10)
 
Raamatunkäännös: KR 1933/38
 
 
JÄSENNYS
1. HIDAS JA TYHMÄ AASI
2. PROFETIAT TÄYTTYVÄT
3. AASINSILTA
4. HERRA TARVITSEE AASIA
5. HERRA KESYTTÄÄ VILLIAASIN
6. AASI ON MERKITTY RISTILLÄ
 
 
RIPPIPUHE
 
 
Herrassa Jeesuksessa rakkaat kristityt! Tänään on palmusunnuntai. Olemme nyt aloittamassa viimeistä paastoviikkoa, syvän paaston aikaa, joka päättyy ristin pääsiäiseen, pitkäperjantaihin, ja sitä seuraavaan hiljaiseen lauantaihin, joka on Herramme haudassa olemisen muistopäivä. Nyt alkavasta Herramme kärsimysviikosta käytetään myös nimityksiä piinaviikko tai hiljainen viikko.

Ihmisen rajallinen järki ei voi käsittää sitä rakkauden määrää, jota Herramme Jeesus osoitti meitä kohtaan lähtiessään vapaaehtoisesti ratsastamaan aasilla kohti Jerusalemia - kohti Jerusalemia, suuren Kuninkaan kaupunkia, joka tappaa profeetat ja kivittää ne, jotka sen tykö ovat lähetetyt.

Muistan joskus kuulleeni tyttölapsista, joille kerrottiin Jeesuksen vangitsemisesta ja ristiinnaulitsemisesta. Tapahtumaa kauhistellessaan alakouluikäiset tytöt totesivat jotenkin tähän tapaan: "Jos me olis oltu silloin paikalla, niin me oltais huudettu niin kovaa, että niiden olis ollu pakko päästää Jeesus vapaaksi!" Moni meistäkin saattaa ajatella jotenkin samaan tapaan: "Jos olisin ollut silloin Jerusalemissa, niin ainakaan minä en olisi Jeesusta ristiinnaulinnut."

Mutta kuinka asia lopulta on? Mikä vei Herramme ristille ja aiheutti viiltävän kivun, vertavuotavat haavat ja lopulta kuolemaan johtavat tuskat? Kuka aiheutti sen, että Jeesus hylättiin ja heitettiin syvimpään helvettiin?

Olivatko omaa valtaansa ja asemaansa rakastaneet juutalaiset papit, kansan johtomiehet tai kirjanoppineet syypäät Jeesuksen kuolemaan? Aiheutuiko Jeesuksen ristinkuolema siitä, että fariseukset eivät halunneet luopua rakkaudesta omaan hurskauteensa? Vai oliko vika kansassa, joka halusi verta kentälle? Tai roomalaisissa vallanpitäjissä, maaherrassa ja sotilaissa, jotka ristiinnaulitsemisen lopulta määräsivät ja toteuttivat?

Oikea vastaus on, että minä ja sinä ajoimme synneillämme Jeesuksen ristille. Jos me emme olisi tehneet syntiä, niin Jeesuksen ei olisi tarvinnut kuolla. Jos me olisimme olleet kuuliaisia ja nöyriä, hurskaita ja pyhiä, rakkaudellisia ja totuudellisia, niin Herramme ei olisi tarvinnut kulkenut Via Dolorosaa eli Kärsimysten tietä. Turhaan ja väärin meidän on syyttää juutalaisia tai roomalaisia. Todellinen syyllinen olen minä ja olet sinä. Käykäämme nyt totuudenmukaisesti tunnustamaan syntimme.

 

SAARNA

 

1. HIDAS JA TYHMÄ AASI

Senkin aasi! Olet tyhmä kuin aasi! Olet suurin aasi minkä tie­dän! 1300-luvulla eläneen filosofin Johannes Buridanin kertomuksessa aasi kuolee nälkään kahden heinäkasan välillä, koska ei osaa valita, kum­masta söisi. Pinocchio-sadussa Huvitusten saarelle houku­tellut pikkupojat sairastu­vat aasikuumeeseen ja muuttuvat surkeiksi, raatamaan joutu­viksi aaseiksi. Toisessa sadussa aasi osoittaa aasimaista rohkeutta pot­kaisemalla leijonaa, joka oli tosin jo kuollut. Kreik­kalai­sessa tarussa Fryygian tarunomainen kuningas Midas saa soittokilpailun häviämisestä louk­kaantuneelta Apol­lo-juma­lalta aasin­korvat, joita Midas sitten yrittää häpeissään turhaan kätkeä.

Lukutaidoton kuningas on kruunattu aasi. Rex illite­ratus, asinus coronatus. "Voi Oberon! Millaista unta näinkään! Kuvittelin, että olin rakastunut aasiin", kirjoittaa William Shakespeare eräässä Kesäyön unelma -näytelmänsä kohtauksessa. "Jos yksi ihminen sanoo sinulla olevan aasin korvat, älä kiinnitä siihen huomiota; jos kaksi sanoo saman asian, hanki itsellesi satula", opettaa jiddishinkieli­nen sanan­lasku. Luetteloa eri kulttuureis­sa esiinty­vistä aasi-sanonnoista ja kertomuksis­ta voisi jatkaa vielä paljon pidem­mälle.

Myös Raamatussa aasi tulee eräässä sanan­laskus­sa esille tyh­myyden vertaus­kuvana: "Mutta milloinka tyhjäpää viisas­tuu? Ei tule villiaasin varsasta ihmis­tä." (KR 1992 Job 11:12) Erityi­sesti villiaasi toimii Raamatus­sa myös jukuripäisyyden sekä villiyden ja vauhkouden symbolina, ruumiil­lis­tuneena esi­merk­kinä kesyttämättö­myydestä ja hillit­tömyydestä.  Kuka on laskenut villiaasin vapaaksi, kuka irroittanut metsäaasin siteet, sen, jolle minä annoin aavikon asunnoksi ja suola-aron asuinsijaksi? Se nauraa kaupungin kohinalle, ajajan huutoa se ei kuule; se tähystelee vuorilta laiduntansa ja etsii kaikkea vihantaa." (Job 39:5-8)

Jumalan antama profeetallinen ilmoitus Aabrahamin vanhim­masta pojasta Isma­elista viittaa myös aasiin: "Hänestä tulee mies kuin villiaasi: hänen kätensä on kaikkia vastaan, ja kaikkien käsi on häntä vastaan, ja hän on kaikkien veljiensä niskassa." (1. Moos. 16:12)

Profeetta Jeremia puolestaan suomii syntejään katumatonta kansaa: "... sinä villiaasi, erämaahan tottunut, joka himossasi ilmaa ahmit! Kuka hillitsee sen kiiman? Joka sitä etsii, sen ei tarvitse väsyttää itseään; sen löytää, kun tulee sen kuukausi. Varo, ettet juokse jalkaasi anturattomaksi ja kurkkuasi janoiseksi. Mutta sinä sanot: 'Se on turhaa! Ei! Sillä minä rakastan vieraita ja niitä minä seuraan.'" (Jer. 2:24-25) Samoin sanoo profeetta Hoosea syntisestä Israelis­ta: "Sillä Assuriin ovat he menneet - villiaasi, joka kulkee yksinänsä. Efraim ostelee lahjoilla rakasteluja." (Hoos. 8:9)

Ei kai kukaan meistä haluaisi olla aasi? Tai tulla kutsutuksi aasiksi? Tuskin. Aasi ei ole suositun ja ihaillun eläimen maineessa. Villiaasi on tunnettu hillittömyydestään, kesytet­ty puolestaan ärsyttäväs­tä hitaudes­taan. Aasin itsepäinen luonne ja kor­viavih­lovan kimeä äänte­ly eivät herätä usein mitään erityistä ihas­tusta, sen enempää kuin sen ul­konäkökään. Kuiten­kin palmusunnuntain - ja tämän saarnan - liikkeellä pitävä voima on aasi. Jeesus ratsastaa aasilla suuren Kuninkaan kaupunkiin Jerusalemiin.

 

2. PROFETIAT TÄYTTYVÄT

Miksi Herramme sitten, vaellettuaan ensin kymmenet kilometrit jalan, halusi ratsastaa viimeisen lyhyen kivenheiton matkan Jerusalemiin, ja vielä nimen­omaan aasilla? Miksi Hän valitsi nimenomaan aasin? Sakarjan kirjan yhdeksännen luvun profetiassa, jonka Jeesus teollaan täyttää, kuningas ratsastaa Jerusalemiin nimen­omaan aasilla siksi, että Hän on Rauhan­ruh­tinas. Uljas, korskuva, nopea ja kauniskäyntinen hevonen kuuluu sotatan­tereelle ja kilpakentille. Mutta Jeesus on tullut tuomaan pelas­tuksen, vapau­tuksen sodan kauhuista ja uuvuttavasta kilpailemi­sesta. Nöyrä ja vanhurs­kas kuningas tulee kesyte­tyl­lä aasilla ratsastaen.

Kerran ennenkin kuningas oli ratsastanut aasilla Öljymäen yli. Kun Daavid joutui pakenemaan kapinoivaa poikaansa Absalomia, niin hän sai aasin, tarkkaan ottaen aasiparin, ratsastettavakseen. Kuningas Daavid joutui pakenemaan aasilla kaupungista, johon uusi Daavid nyt aasilla ratsasti takaisin. Jeesus halusi teollaan ilmaista: tässä on nyt se luvattu Daavidin jälkeläinen, Messias. Kerran suuri kuningas ratsasti tästä kaupungista ulos pitkin Öljymäen rinnettä (2. Sam. 15:30), nyt kuningas palaa samaa tietä samalla tavoin takaisin. Erityisen huomatta­van teosta teki myös se, että juutalaisten miesten piti peri­mäsääntöjen mukaan tehdä pääsiäisen pyhiinvaellus Je­rusalemiin nimenomaan jalkaisin.

 

3. AASINSILTA

Millainen aasi sitten oikein on? Onko se maineensa veroi­nen tyhmyyden ja jukuripäisyyden ruumiillistu­ma? No, sellainenhan aasi on, mutta on siinä muitakin ominaisuuk­sia. Itse asiassa aasi on monissa tilan­teissa korvaa­maton. Aasi on hyvin vahva ja kestävä, sitkeä, liik­kuu ketterästi vai­keakulkui­sessakin maas­tossa ja on ruokaan­sa nähden huomattavasti vaatimattomampi kuin hevonen. Aasi on tavat­toman tyytyväi­nen: se syö yhtä hyvällä ruokahalulla ruohoa, heinää, ohdakkei­ta kuin piikkisiä oksiakin. Aasia käytetään kuormajuhtana, kyntämiseen ja puimi­seen sekä ratsu­na.

Ja nyt tulee sitten se kauan odotettu aasinsilta: Jeesus tarvit­see aaseja. Ja nimenomaan ja erityisesti aaseja. - Minähän aasi tunnetusti jo olen­kin, mutta Jeesus tarvitsee myös sinut aasikseen.

 

4. HERRA TARVITSEE AASIA

Ensiksi Jeesus voi tarjota sinulle aasin tehtävää sielunhoitaja-aasina. Sielunhoitaja-aasilla on suuret kor­vat, jotka jaksavat kuunnella paljon; pieni suu, joka sanoo ne pienet mutta niin välttämättömät rohkaisun ja toivon sekä totuuden ja anteek­siannon sanat. Sielunhoitaja-aasilla on vahva selkä, joka jaksaa kantaa toisen taakkoja. Herra tarvitsee juuri aaseja, joiden kautta Hän voi hoitaa muita. Ei Herra tarvitse mitään matkimis- ja toistotaitoisia papukaijo­ja, vaan yksinkertaisia sielunhoita­ja-aaseja.

Toiseksi Jeesus voi tarjota sinulle tehtävää puhuja-aasina. Israelin au­tiomaava­elluksen aikana Bileamia, Peorin poikaa, pyydettiin kiroamaan Israelin kansa. Bileam lähti liikkeelle, mutta matkalla Herran enkeli asettui aasilla ratsastavan Bileamin eteen. Aasi väisti ja Bileam löi aasiaan. Lopulta Herra antoi aasille puhekyvyn, jotta se saattoi puolus­taa itseään. (4. Moos. 22:21-35)

Voi olla, että sinä koet itsesi yhtä puhekyvyttömäksi kuin Bileamin aasi. Mutta Herra, joka antoi Bi­leamin aasille puhekyvyn, voi sen antaa myös sinulle. Sinä saat todistaa totuudesta ja puolustaa uskoasi Jeesukseen, Herran puhekykyiseksi tekemänä aasina. Ei Herra tarvitse mitään lörpöttelytai­toisia apinoita, vaan yksinkertaisia puhu­ja-aaseja.

Kolmanneksi Jeesus tarjoaa sinulle töitä kuor­ma-aasina. Kuorma-aasin tehtävä­nä on kantaa kuormia paikasta toiseen. Sinut on kutsuttu kantamaan kuorma-aasina toisten ihmisten taakkoja esiru­koukses­sa Jeesuksen ristin luo. Kuorma lasta­taan selkään: Sinun sieluusi nousee hätä kärsivän, uskossaan laimenevan tai kokonaan pelas­tuttamattoman ihmisen tähden. Ja sitten kuorma kanne­taan perille Herran luo ja puretaan: 'Jeesus, Sinä näet tuon ihmi­sen hädän, ahdistuksen ja kylmyyden. Herra, Sinä voit tuota ihmistä auttaa. Siunaa Sinä häntä ja kosketa Sanallasi ja Hengelläsi;  lailla ja evankeliumilla. Aamen.'

Sinä voit olla kuorma-aasi, joka siirtää painavat taakat sinne, minne ne kuuluvatkin. Ei sinun tarvitse olla mikään huip­punopea ratsuhevonen. Herra tarvitsee yksinkertaisia esirukoilevia kuorma-aaseja.

Neljänneksi Jeesus tarjoaa sinulle töitä kyntöaasina. Herra tarvitsee niitä, jotka palvelutyöllään kyntävät ja muokkaavat maaperää otollisek­si siemenien kasvaa. Sinä voit tukea lähimmäistäsi hänen hädässänsä, tarjota auttavan kätesi sitä tarvitsevalle. Tuo rakkauden palvelutyö valmistaa avun saajan sydäntä sille, että hän jonakin päivänä haluaa kuulla siitä, miksi näit vaivaa toisen hyväksi. Sinä voit olla Herran kyntöaasi, jonka jäljiltä pelto on pehmeä. Ei sinun tarvitse olla mikään kaunis gaselli tai uljas ratsuhevonen, joka kavioillaan polkee maan kovaksi. Herra tarvitsee yksin­kertaista palvelevaa kyntöaa­sia.

Viidenneksi Jeesus tarjoaa sinulle töitä puima-aasina. Kun jyvät polje­taan irti korsista, ei kerralla tarvita mitään norsun painoa, vaan riittävän monta kierrosta puimatantereella. Sinut on kutsuttu puima-aasiksi, joka omalla olemassaololla­si ja todistuksellasi erottelet jyvät ja korret, hyvän ja pahan toisistaan. Pysymällä arkipäi­vän elämässä, oman perheen, naapurien, sukulaisten ja työ- sekä harrastus­tovereiden keskellä totuudessa, rehellisyydessä ja Herran vaikuttamassa lau­peudes­sa, saatat ympäris­tösikin huomaa­maan, että Her­ran tien kulkija ei ole sama kuin maail­man tiellä vaelta­va.

Vaikka puima-aasikin välillä kompuroi ja saattaa kaatua, se kuiten­kin nousee pystyyn jatkamaan työtään. Vaikka lankeaisitkin, voit pyytää ja saada anteeksi. On eri asia elää juma­lanpe­lossa kuin maail­man kunniaa etsien. Puima-aasin elämän valinnat ja tärkeys­järjestys erotte­lee jyvät ja akanat toisistaan. Ei jokaisen tarvitse olla painoar­vol­taan raskas norsu, joka töräyttelee totuuden koko maailman kuultavak­si. Herra tarvitsee myös uskollisia puima-aaseja, jotka pysy­vät uskolli­sesti omalla puima­tantereellaan, elävät uskoaan hä­peilemättä ja peitte­lemät­tä omilla kotitanhuvillaan.

Kuudenneksi Jeesus voi tarvita sinua ratsuaasikseen; sellaisek­si, jonka päällä Hän voi ratsastaa ihmisten luo. Ratsuaasi voi viedä Herran niiden luo, jotka eivät Jeesusta vielä tunne tai Häneen usko. Herra tarvitsee ratsuja, joiden päällä kulkea, niin lähetys- kuin evankelioimistyöhön. Ei ratsuaasin tarvitse olla vahva härkä, joka jaksaa kantaa vaikka kuinka monta ratsastajaa. Jeesuksen valitse­man ratsu-aasin tarvitsee jaksaa kantaa vain yhtä ainoaa. Eikä Hän ole liian raskas. Ratsuaasi vie todistuk­sen ja Jumalan sanan kautta itse Herran kuulijoidensa luo.

Ei tarvitse olla vahva ja itsessään pyhäksi uhriksi kelpaava puhdas härkä. Jeesus ottaa käyttöönsä saastaisen aasin, joka ei uhriksi kelpaa. Pakanan, joka itsessään on syntinen ja saastainen. Sellaisella, ja juuri sellaisella, Jeesus ratsastaa. Jeesus valitsee ratsukseen sen, joka on tietää itsessään olevansa syntinen ja saastai­nen ja joka ei voi pyhää oman likaisuutensa tähden oman hurskautensa turvin lähestyä.

Ratsuaaseja tarvitaan myös paimenviran hoitajiksi, kantamaan Herra Jeesus sanan ja sakramentin kautta syntisten luokse. Koska Jeesuksen valitsema aasi aikanaan puettiin, pitää seurakunnan eteen asetettu kaitsijakin pukea. Tämä kasukka, stola ja alba; ne ovat aasin vaatteet - sen aasin vaatteet, jonka Herra on valinnut ratsukseen seurakunnan antaman kutsun välityksellä.

 

5. HERRA KESYTTÄÄ VILLIAASIN

Entä jos sitten koet olevasi hillitön ja palvelukseen alistuma­ton villiaasi? Sellainen, joka ei suostu Herran antamaan aasin tehtävään, vaan aina vauhkona pärskyy ja juoksentelee häntä suorana kiimassa omia tei­tään? Jeesus haluaa kesyttää sinut. Hän haluaa asettaa suitset ja satulan sinun päällesi. Miten Hän sen tekee? Omalla rakkaudellaan ja kärsivälli­syydellään.

Villiaasi kesytetään siten, että se sille annetaan ruokaa ja hoitoa ajallaan, täytetään sen tarpeet paremmin kuin mitä se itse pystyisi autiomaassa tekemään. Jeesus näyttää sinulle: "Minun luonani sinulla on paljon parempi olla kuin kuivassa ja kuumassa erämaassa. Minä pidän sinusta huolen. Minä annan sinulle levon ja turvan, jota et voi koskaan petojen, kuivuuden ja kuumuuden vallitse­malla aavikolla löytää."

 

6. AASI ON MERKITTY RISTILLÄ

Jos vieläkin epäröit ja epäilet, onko sinut, hyvä aasi-kuulija­ni, nyt varmasti kutsuttu Jeesuksen palvelukseen, niin minä osoitan sen nyt aukottomasti ja vastaan sanomattomasti. Aasi on merkitty jo syntymäs­tään saakka Ristin Herran omaksi. Ristin Herra on piirtänyt siihen oman merkkinsä sen ollessa vielä pieni varsa. Aasin selässä on nimittäin tumma keskijuova ja sen hartiain kohdalla on poikki­juova. Tätä sanotaan aasin ristik­si. Jumala on jo ammoin valinnut aasin omaksi palvelijakseen.

Sinutkin, hyvä kuulija-aasini, on todennäköisesti jo lapsena merkitty ristin merkillä Herran omaksi. Se tapahtui jo kastehetkelläsi. Tuosta kastees­ta voit saada yksiselitteisen todistuksen seurakunnastasi. Sinä kuulut todistet­tavasti sille, joka on vuodattanut verensä Golgatan ristillä sinun syntiesi tähden. Sinun villeydestäsi on jo maksu maksettu ja rangaistus kärsit­ty. Jeesus osti sinut omakseen ja sinä kuulut nyt Hänelle. Sinä saat nyt iloisin, vapain ja turvallisin mielin olla Hänen kesyttämänsä aasi.

 

Rukoilemme: Herra Jeesus Kristus, kesytä rakkaudellasi ja kärsimyk­selläsi meidät villiaaseiksi synty­neet. Sinä merkitsit meidät omiksesi ristinmerkillä jo pyhässä kasteessa. Käytä meitä työssäsi. Kiitos, että käytät aaseja. Minuakin. Aamen.